Kannanottoja
PUHETTA PÄIVÄHOIDOSTA HUNURIJÄRVELLÄ (16.8.2011)
Kauhavan Kokoomusnaiset keskustelivat päivähoidon nykytilasta 16:s elokuuta luonnonkauniilla Matkailukeskus Hunurijärvellä. Asiantuntijoina kuultiin Kuntayhtymä Kaksineuvoisesta sosiaalipalvelujen johtaja Eija Ala-Toppari-Peltolaa ja varhaiskasvatusjohtaja Mirja Kivikangasta.
Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella päivähoitoa järjestetään päiväkodeissa (9 kpl), ryhmäperhepäivähoidossa eli ryhmiksissä (5 kpl) ja perhepäivähoitajien kodeissa. Alueella on yhteensä noin 780 lasta kunnallisen päivähoidon piirissä. Perhepäivähoitajia on tällä hetkellä noin 85.
Perhepäivähoitajista suurin osa on jo koulutettuja tai parhaillaan kouluttautumassa. Koulutusta järjestetään SEDU:ssa, Lapuan kristillisessä opistossa ja oppisopimuskoulutuksena. Kauhavalla on saatu hyvin uusia perhepäivähoitajia.
Myös perhepäivähoitajat ovat siirtyneet tämän vuoden elokuun alussa työaikalain piiriin. Hoitajille kertyvät ylityövapaat tulevat näin ollen lisäämään varahoitopaikkojen tarvetta. Perhepäivähoitajien työaika tasataan kolmen kuukauden jaksoissa, joten muutoksen vaikutukset alkavat näkyä käytännössä lähikuukausien aikana.
Yleensä lapselle haetaan hoitopaikkaa vanhempien työssäkäynnin tai opiskelun vuoksi. Näissä tilanteissa hoitopaikka on lain mukaan järjestettävä kahden viikon kuluessa hakemuksen jättämisestä. Käytännössä hoitopaikka järjestetään usein huomattavasti nopeamminkin, jopa seuraavaksi päiväksi. Näin lyhyessä ajassa ei kuitenkaan välttämättä järjesty vielä pysyvä hoitopaikka, vaan se voi vielä vaihtua.
Hoitopaikkojen tarve vaihtelee paitsi yleisen taloudellisen tilanteen ja työllisyyden mukaan, myös vuodenaikojen mukaan. Kevättalvi on kiireisintä aikaa hoitopaikkojen järjestelyissä ja tyypillisesti huhtikuussa tulee selvä piikki uusien hoitopaikkojen kysyntään.
Lapsilla, jotka eivät vielä ole oppivelvollisuuden piirissä, on Suomessa ns. subjektiivinen päivähoito-oikeus. Toisin sanoen alle kouluikäinen lapsi on oikeutettu päivähoitopaikkaan, vaikka sitä ei tarvittaisi vanhempien työssäkäynnin tai opiskelun vuoksi.
Kaksineuvoisen toiminta-alueella on lapsia päivähoidossa myös ns. lastensuojelun tukitoimena. Tällaisen hoidon tarve on lisääntynyt ja se on yksi tärkeä tapa auttaa koko perhettä ja vanhempia, jotka tarvitsevat erityistä tukea vanhemmuudessa. Tukeen voi liittyä myös arjen hallinnan opettelemista lapsiperheiden kotipalvelun työntekijän opastuksella.
Lähitulevaisuudessa Kauhavalla on todennäköisesti tarvetta kahdellekin uudelle päiväkodille. Etenkin vuorohoitopaikkojen tarve tulee lisääntymään ja toisaalta monet perheet toivovat jo pienille lapsille päiväkotihoitoa. Muita tulevaisuuden kehittämiskohtia ovat osapäiväryhmät ja avoin toiminta.
Kuntaremontin vaikutuksia päivähoitoon voi vain arvailla. Varhaiskasvatuksen siirtymisellä sivistystoimen alaisuuteen voi olla vaikutuksia myös Evijärven ja Lappajärven päivähoidon järjestämiseen.
Joillakin paikkakunnilla on tarjolla myös yksityistä päivähoitoa, jota tuetaan KELA:n maksamalla yksityisen hoidon tuella. Tuen hakijana on perhe ja se maksetaan palvelun tuottajalle. Yksityiset päiväkodit ovat usein erikoistuneita esim. musiikkiin, kielikylpyyn tai liikuntaan.
VASTUULLINEN TYÖ VAATII MYÖS PERINTEISIÄ ARVOJA (27.4.2011)
Kansallinen Kokoomus saavutti juuri pidetyissä eduskuntavaaleissa historiallisesti suurimman puolueen aseman. Tuloksen merkittävyyttä korostaa se, että Kokoomus on päättyneellä, hyvin vaativalla vaalikaudella ollut keskeinen vastuunkantaja. Pohjanmaan Kokoomuksen piirikokous ilmaisee tyytyväisyytensä Vaasan vaalipiirin tulokseen, koska kasvatimme kannatustamme vaalipiirin alueella yli tuhannella äänellä.
Piirijärjestö vaatii kevätkokouksessaan valtakunnan konkreettisen politiikan muuttamista yrittäjyyteen kannustavaksi, koska Pohjanmaa ja Suomi elävät yrittäjyydestä. Hyvinvointi syntyy työtä tekemällä ja yrittämällä.
Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan suunta päätetään alkaneella vaalikaudella ja se vaatii vastuullista maatalousosaamista ja kokoomuslaista ministeriä. Maatalous ja siihen liittyvät elinkeinon alat pitävät Pohjanmaan kylläisenä ja sykkeessä.
Pohjanmaan Kokoomus haluaa jatkaa periksiantamatonta työtään perinteisemmän ja oikeistolaisemman Kokoomuksen ja Isänmaan puolesta.
Piirikokouksen kannanotto
Kokoomuksen piirikokous:
VIINISSÄ ON TOTUUS
Vanha sanonta kertoo, kuinka iankaikkista on keskustelu alkoholista. Vaalien läheisyydessä myös tällä aiheella on helppo politikoida. Niin kävi näidenkin vaalien alla. Laki alkoholimainonnasta jäi pöydälle, koska haluttiin takertua lillukanvarsiin. Lakimuutoksen tarkoituksena oli puuttua alaikäisten viime aikoina lisääntyneeseen alkoholinkäyttöön.
Mainonta perustuu aina mielikuviin ja sen tarkoituksena on lisätä tuotteen myyntiä. Alkoholimainonnan rajoitukset ovat lähinnä kosmeettisia, sillä nykyisenä internet-aikakautena monenlaista mainosta on saatavilla ympäri vuorokauden. Nuorille nettimaailma on jopa fyysistä elämää todellisempaa.
Suomessa kulutetaan noin 10 litraa puhdasta alkoholia vuosittain henkilöä kohden, joten kohtuus on kaukana. Tosiasia on, että alkoholin aiheuttamat terveysriskit, kuten masennus ja maksasairaudet ovat merkittävästi lisääntyneet. Alkoholiriippuvuus on myös yleisesti tiedossa.
Kohtuudella käytettynä viinillä on todettu olevan positiivisia vaikutuksia, kuten hyvän ruuan kanssa se saa aikaan uskomattomia makuelämyksiä. Se lisää sosiaalisuutta, rentouttaa ja voi vapauttaa ahdistuksista. Punaviinihän sisältää myös terveellisiä flavonoideja.
Nykymuotoinen kouluvalistus ei tunnu uppoavan nuoriin. Uudet televisiomainokset koskettavat. Kuinka kamalalta näyttää, kun nuori, kaunis nainen oksentaa käsilaukkuunsa tai miten surullista pikkupojan on mennä yksin kalaan, kun isä ei jaksa krapulan vuoksi herätä kaveriksi.
Tärkeä kysymys on myös se, kuka täysi-ikäinen hakee alaikäiselle nuorelle laittoman alkoholin? Onko se oma äiti tai isä, vanhempi sisarus vai hyvä kaveri. Tuleeko tämän vastuullisen aikuisen mieleen, mitä haittaa tästä saattaa kehittyvälle nuorelle aiheutua. Tällaista laittomuutta on mahdoton valvoa. Kysymys on välittämisestä ja vastuusta.
Viinissä on totuus, mutta se pitäisi ostata oikein opettaa ja oivaltaa.
Anna-Maija Renko
POSTILAATIKKOISÄT (24.1.2011)
Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja eri puolueet ovat huolestuneita lapsiperheiden hyvinvoinnista. Eikä suinkaan syyttä. Tuloerot ovat kasvaneet ja yksihuoltajaperheiden määrä lisääntynyt. Jokaisella eroperheellä on oma murhenäytelmänsä. Haavoitettuja on paljon.
Yksinhuoltajien asemaa on pyritty parantamaan erilaisia etuisuuksia lisäämällä, esimerkiksi lapsilisään tulee yksinhuoltajakorotus noin 50 euroa kuukaudessa jokaiselta lapselta. Saattaa näyttää siltä, että etuisuuksien korotukset lisäisivät ns. postilaatikkoisien määrää. Näillä tarkoitetaan isiä, jotka asuvat eri osoitteessa, joskus vain postilaatikko-osoitteessa. En kuitenkaan usko, että pelkästään etuisuuksien tavoittelussa isät ajetaan postilaatikoihin. Taustalla on mitä moninaisimmat syyt. Monet nykyiset isät ovat ns. vapaankasvatuksen saaneita lapsia, jotka ovat eläneet nuoruutensa erittäin päihdemyönteisessä ajassa. Lapsiperheessä saattaa arjen vastuut tuntua ylivoimaisilta, jolloin tilanteet karkaavat käsistä.
Jokainen perhe on erilainen ja avuntarpeet vaihtelevat. Lisäksi kuntien erilaiset taloudelliset tilanteet aiheuttavat eriarvoisuutta perheisiimme. Mahdollisimman aikaisessa vaiheessa annettu apu helpottaa perheen elämää. Toivottavasti tarpeelliset yksinhuoltajaetuisuudet eivät ruoki perheiden hajoamista.
Anna-Maija Renko
Kauhava
ALKOHOLIN ONGELMAKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄT ENITEN LAPSET (25.2.2010)
"Olen alkoholisti. Olut maistuu harva se ilta. Enemmän tai vähemmän. Ja siitä suurin vitsaus on perheriita”, näin nimimerkki Karjuaho analysoi elämäänsä internetissä Plazan keskustelupalstalla viime syksynä.
Aikuisen alkoholiongelma ulottuu väistämättä lapsiin ja koko perheeseen. Se kantautuu myös työyhteisöön ja sukulaisiin. Toisin sanoen juuri niiden ihmisten elämään, jotka välittävät ja luottavat eniten. Pohjanmaan kokoomusnaiset ry haluaakin, että lasten asemaan alkoholi- ja päihderiippuvaisessa perheessä kiinnitetään erityistä huomiota.
Lastensuojelulain mukaan lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Päihderiippuvaisessa perheessä lapsen hyvinvointi jää helposti alkoholin varjoon ja lapsi jää vaille tarvitsemaansa huolenpitoa ja hoivaa. Vanhempi laiminlyö perusvelvollisuuksiaan ja lapsi kasvaa levottomissa ja epäterveellisissä olosuhteissa.
Pohjanmaan Kokoomusnaiset ry:n varapuheenjohtaja Päivi Sainio toteaa, että kun lapselta puuttuu turvallisen aikuisen malli ja hän kokee olonsa turvattomasti omassa kodissaan, seuraukset ovat väistämättömät. Turvattomuus saattaa näkyä rauhattomuutena koulussa. Tästä syystä Pohjanmaan Kokoomusnaiset ry vaatii kunnilta riittävää tukea kunnalliseen perhetyöhön sekä lisäksi niille kolmannen sektorin tahoille, joiden tavoitteena on tukea lapsiperheiden jaksamista.
Kokoomusnaiset katsoo, että alkoholi- tai muu päihderiippuvuus on ehkäistävä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Alkoholin ja päihteiden käytön vaaroista on myös puhuttava lapsille ja nuorille avoimesti. Ensisijaisia tiedottajatahoja voivat olla perheneuvola ja kouluterveydenhuolto. Ongelmatilanteissa myös vanhempien itsetuntoa tulee vahvistaa, jotta he voivat ottaa vastuuta lastensa kasvattamisesta ja huolehtimisesta. Kokoomusnaisten mukaan tukitoimissa luontevia yhteistyötahoja olisivat muun muassa vanhempainyhdistykset, Mannerheimin lastensuojeluliiton paikallisosastot sekä Pelastakaa lapset ry. yhdessä kuntien tarjoamien palvelujen kanssa.
Lisätiedot:
Päivi Sainio
Pohjanmaan Kokoomusnaiset ry.
varapuheenjohtaja
VALTA VAIHTUU
Kirkossa on isänpäivänä luottamushenkilövaalit. Ennakkoon voi äänestää jo marraskuun alusta alkaen. Ennakkoäänestyspaikat on pyritty tuomaan lähelle seurakuntalaisia, jotta mahdollisimman moni käyttäisi äänivaltaansa.
Päättyvä vaalikausi on ollut mielenkiintoinen ja uusia ovia avaava. Ensimmäiset kaksi vuotta rakennettiin hallintoa uuteen Kauhavan seurakuntaan ja jälkimmäiset kaksi vuotta sitä on sovellettu käytäntöön. Nyt on vaalien aika ja uudet luottamushenkilöt pääsevät keskittymään toiminnan kehittämiseen uusissa rakenteissa.
Piispantarkastuksessa oltiin erityisen tyytyväisiä valittuun kappeliseurakuntamalliin ja kirkkoneuvoston kokoonpanoon. Samaan hengenvetoon neuvottiin lisäämään yhteistyötä ja miettimään, mitä toimintoja olisi järkevä yhdistää. Esille nousi esimerkiksi maahanmuuttajien parissa tehtävä työ.
Kauhavan alueneuvosto muodostettiin kappeleiden rinnalle tasapainottamaan hallintoa. Sen tehtävä on ohjata ja johtaa seurakuntatyötä Kanta-Kauhavan alueella. Tarkoituksella alueneuvostoon valittiin eri henkilöt kuin varsinaiseen kirkkoneuvostoon. Pyrkimyksenä oli lisätä kosketuspintaa seurakuntalaisiin. Alkutaipaleellaan alueneuvoston toiminta on ollut irrallista ja hakenut omaa paikkaansa. Uusi, kokonainen vaalikausi antaa mahdollisuuden toiminnan kehittämiseen. Yhteistyötä alueneuvoston vastuuryhmien kanssa tulisi kehittää. Tapaamiset muiden kappelineuvostojen luottamushenkilöiden kanssa helpottaisivat yhteisen sävelen löytämistä. Vastuuryhmien yhtenäistäminen eri kappeleissa olisi mielestäni tarpeen.
Tiedonkulkuun on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Neuvostojen esityslistat ja pöytäkirjat voisi laittaa seurakunnan kotisivuille kaikkien luettaviksi. Tämä lisäisi hallinnon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Uuden vaalikauden alussa koulutuksen järjestäminen sekä seurakunnan työntekijöille että uusille luottamushenkilöille on tarpeellista.
Kahdessa vuodessa alueneuvoston työ on saatu alkuun. Valta vaihtuu ja nyt Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa Kauhavan seurakunnan tuleviin päätöksiin..
Anna-Maija Renko
HYVÄ, KAUHAVALAISET!
Viikon ajan uutiset ovat päivittäin kertoneet kirkosta eronneiden kasvavia lukuja. Pain on täynnä 20.000. Soitin Kauhavan seurakunnan kirkkoherranvirastoon ja kysyin, mikä on tilanne seurakunnassamme.
Kuluvan lokakuun aikana Kauhavan seurakunnasta, siis koko isosta seurakunnasta, on eronnut kolme (3) jäsentä. Kanslistin mukaan luku on tavanomainen, kun veropäätökset ovat juuri tulleet. Olimme molemmat tilanteeseen kovin tyytyväisiä. Siis: Hyvä, kauhavalaiset!
Ritva Heinonen
Kauhava
Seurakuntavaaleista
Onkohan koskaan seurakuntavaalien alla käyty kirkon ympärillä niin kiivasta keskustelua kuin nyt. Keskustelun nostatti yksi televisio-ohjelma, mikä samalla osoittaa television vallan tiedotusvälineenä. Ja mistä on kysymys? Kirkon suhtautumisesta rekisteröidyssä parisuhteessa eläviin.
Muistamani mukaan rekisteröityjä parisuhteita on nyt noin 1.500 ja niitä on purkautunut pari sataa. Tilastokeskuksen täsmälliset tiedot ovat vuodelta 2008 ja silloin oli rekisteröityjä miespareja 579 ja naispareja 665, yhteensä siis 1.244. Lapsia näissä sateenkaariperheissä oli 187.
Tämä keskustelu ja siitä aiheutunut kirkosta eroamisen kasvava määrä ovat jättäneet alleen seurakuntavaalien tärkeän uudistuksen eli 16- ja 17-vuotiaiden tuoreen mahdollisuuden äänestää. Kauhavan seurakunnassa tämä mahdollisuus on noin 400 nuorella.
Toivon, että nuoret tunnistavat sen kauaskantoisen merkityksen, mikä tähän äänioikeuteen sisältyy. Jos nuoret äänestävät innokkaasti, nousee välittömästi esiin keskustelu äänestysikärajan alentamisesta myös kunta- ja valtiollisissa vaaleilla. Jos taas osallistuminen on laimeaa, asia taitaa saada hiljaiset hautajaiset.
Ennakkoäänestyspaikkojen runsaus helpottaa meidän kaikkien äänestysmahdollisuutta. Lukioihin viety mahdollisuus äänestää koululla on mielestäni seurakunnan oiva kädenojennus nuorille. Toivottavasti nuoret tarttuvat tähän käteen.
Ja toivottavasti me 18 vuotta täyttäneet äänestämme sankoin joukoin, nyt jos koskaan on aika vaikuttaa asioihin.
Ritva Heinonen
Kauhava
KOKOOMUS KUUNTELEE - KUUNTELEEKO KIRKKO (Komiat -lehti 25.8.2010)
Syksyn seurakuntavaalit ovat historiallinen tapahtuma, sillä ensimmäistä kertaa Suomessa 16–vuotiaat pääsevät vaaliuurnille. Kauhavan Kokoomusnaiset ja Kauhavan Kokoomus järjestivät viime kesämarkkinoilla kyselyn, jossa ihmisiltä tiedusteltiin tulevan syksyn seurakuntavaaleihin liittyviä asioita. Valtakunnallisesti Kokoomus lähtee vaaleihin teemalla: ” Kokoomus kuuntelee – kuunteleeko kirkko.”
Kysyimme, aiotko äänestää tulevissa seurakuntavaaleissa. Ilahduttavaa oli, että yli 70 % vastanneista aikoi äänestää ja vain 5 % ei aikonut äänestää missään tapauksessa. Viime vaaleissa valtakunnallinen äänestysprosentti oli 14%. (Alahärmä 23%, Kauhava 23%, Kortesjärvi 38% ja Ylihärmä 35%). Kirkon demokratian kannalta olisi tärkeää, että mahdollisimman moni äänestäisi. Vaaleilla valittu valtuusto käyttää ylintä päätösvaltaa kirkon asioissa.
Moni oli sitä mieltä, että paremmin tulisi äänestettyä, jos äänestyspaikat olisivat lähellä, kuten esimerkiksi kaupoissa tai kirjastossa. Myös tuttu ehdokas madaltaisi äänestyskynnystä. Ehdokashankinta on meneillään, joten älä epäröi lähteä ehdokkaaksi. Ehdokasasettelu päättyy 15.9.2010. Tulevat seurakuntavaalipäivät ovat sunnuntaina, isänpäivänä 14.11. 2010 ja maanantaina 15.11.2010. Ennakkoäänestys järjestetään 1.-5.11.2010
Kyselyssä pääsääntöisesti oltiin tyytyväisiä seurakunnan toimintaa. Kuvaavaa oli, että on itsestä kiinni, jos ei ole mukana. Papisto sai erityisen kiitoksen. Lasten ja nuorten toimintaa ei saisi vähentää, iltaohjelmaa voisi olla lasten kanssa ja kerhojen säilymistä sivukylillä toivottiin. Seurakunnan toimintaan toivottiin yhtenäisyyttä, rehellisyyttä, ihmisläheisyyttä, keskustelutilaisuuksia, näkyvyyttä, kaikkien huomioimista, heikompien auttamista, vanhusten toimintaa, kirkonmäen siisteyttä, suvaitsevaisuutta ja loppujen lopuksi ”rääpy pitää olla”.
Kauhavan Kokoomusnaiset
AIKA PUHUA
Kokoomusnaiset ovat kampanjoineet perheväkivaltaa vastaan huhtikuusta alkaen. Kyseessä on yksi Suomen vaikeimmista ihmisoikeusloukkauksista, johon on puututtava välittömästi.
Kampanja sisältää nettiadressin, joka vetoaa, että jokaiseen kuntaan on saatava perheväkivaltaa vastustava ohjelma. Meillä Kuntayhtymä kaksineuvoisessa on tällainen ohjelma työn alla.
Suomessa tilastoidaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa joka kuudes minuutti. 20-25 henkilöä saavat surmansa vuosittain perheväkivallan uhrina. Meillä Kauhavalla poliisin tilastoidut perheväkivaltatapaukset ovat nousussa, vuosittain yli 40 tapausta. Arvatenkin näihin tilastoihin kirjautuu vain pieni osa todellisuutta.
On aika puhua. Häpeä estää saamasta apua. Erityisen tärkeää olisi saada apua heti väkivaltatilanteiden uhatessa. Yksikin lyönti on liikaa. Kodeissa tapahtuu sekä henkistä että fyysistä väkivaltaa. Pohjanmaa on perinteisesti väkivallan synkkää aluetta. On hyvä tietää, että apua on saatavilla ja mitä aikaisemmassa vaiheessa sitä haetaan, sen paremmat mahdollisuudet ovat parantua. Usein väkivalta perheessä ei kosketa vain puolisoita vaan pahaolo heijastuu lapsiin ja muihin läheisiin. Väkivallan verkosto kotona voi olla hyvin moniulotteinen ja sekava.
Apua on saatavilla sekä väkivallan uhrille, että väkivaltaiselle henkilölle itselleen. Molemmat tarvitsevat apua ja onkin todettu, että väkivaltaa lapsena kokeneet, helposti sortuvat itsekin pahoihin tekoihin. Sukupolvelta toiselle siirtyvä pahaolo pitäisi saada 2010-luvulla katkaistua.
Kauhavan kokoomusnaiset toivovat, että jokaiseen kuntaan saadaan matalankynnyksen turva-asunto, johon on helppo mennä suojaan tilanteen vaarantuessa ja saada apua molemmille osapuolille. Näin vältetään pahimmat kolhut ja elämän normalisoituminen on mahdollista.
Kauhavan Kokoomusnaiset ry
PALVELUSETELIN MAHDOLLISUUS
Onko kunnan aina itse tuotettava kaikki palvelut?
Sosiaali- ja terveyspalveluissa on monenlaista palvelua. Kauhavallakin mummot ja paapat jäävät yksin autioituviin kyliin tai muuttavat yksin kirkolle kauas turvaverkoistaan. Siivoukset, pyykinpesut, lumenluonnit eivät enää onnistu. Pienten lasten vanhemmat väsyvät entistä tiukkatahtisemmassa työssään, eivätkä voi aina jäädä pois töistä hoitamaan sairasta lastaan tai voimat eivät riitä kotitöihin. Kotona omaistaan hoitavat puolisot eivät saa huilata omaishoitajan jatkuvasta 24 tuntisesta työstään. Eri tavoin vammautuneet tarvitsevat omaa avustajaa kodin ulkopuolella asioita hoitaakseen. Fysioterapiaan jonottavat niin pienet lapset, koululaiset, työikäiset, vammautuneet, ikääntyneet. Palvelulistaa voisi jatkaa vaikka kuinka paljon. Se kertoo, mitä kaikkea meilläkin Kaksineuvoisen tehtäviin kuuluu.
Palveluseteli on uusi mahdollisuus edistää monipuolisten palvelumarkkinoiden syntymistä. Sen käyttö on mahdollistunut uuden lain myötä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Käytännössä kunta hankkii palvelut hyväksymältään yksityiseltä palveluntuottajalta ja sitoutuu maksamaan päättämäänsä setelin arvoon saakka. Asiakkaat ja potilaat voivat itse valita kunnan hyväksymistä palveluntuottajista mieleisensä.
Kauhavan Kokoomusnaiset toivovat myönteistä suhtautumista palvelusetelin käyttöönottoon, sillä se monipuolistaisi ja auttaisi paikallisia yrityksiä kehittämään toimintojaan. Palveluseteliä voidaan käyttää sosiaali- ja terveyspuolella monin eri tavoin ja näin edesauttaa uusien palveluyritysten syntymistä paikkakunnalle. Tämä mahdollistaisi myös yksityisille ihmisille saada uusia maksullisiakin palveluja läheltä. Kaikki hyötyisivät: yrittäjä saa työtä, kuntalainen palvelunsa ja kunta saa palveluvelvoitteensa hoidettua.
Kauhavan Kokoomusnaiset ry
Vanhusten ja perhepäivähoitajien puolesta
Kyllä minua harmitti, kun kuulin, mitä Kuntayhtymä Kaksineuvoinen oli päättänyt kokouksessaan 28.12.2009. Yhtymän hallitus oli päättänyt nostaa aterioiden hintaa kahdella eurolla, josta yhtymä ottaa välistä euron voittoa. Monikohan hallituksen jäsen oli selvittänyt sen, mitä ateria Kuntayhtymä Kaksineuvoiselle maksaa. Mielestäni kuntayhtymän tarkoitus on tuottaa vanhusten hyvinvointia edistäviä palveluita. Se ei ole liikelaitos, jonka pitää kiskoa voittoa vanhusten kustannuksella.
Toinen esimerkki lypsämisestä on perhepäivähoitajille maksettavat korvaukset. Perhepäivähoitajien kulukorvaus lapsesta on noin 4,55 euroa päivältä. Sen pitäisi korvata lapsesta aiheutuvat kulut sisältäen aamupalan, lounaan, välipalan, veden ja sähkön yms. Hoitajat joutunevat ehkä käyttämään pientä palkkaansakin hoitomenoihin.
Petri Hietamäki
Kaupunginvaltuutettu Ylihärmä
Onko vaihtoehtoja !? (Komiat -lehti, Helmikuu 2010)
Samanaikaisesti, kun selvitetään Kangas- Annala-siltahanketta, tulee tietää myös olemassa oleva toinen mahdollisuus.
Nyt esilläoleva siltahanke, nk.
Ämpin silta on kuntaliitossopimuksessa sovittu toteuttaa. Se on uudistettu
alkuperäisen 1980- luvun lopun mukaisena, samassa muodossaan. Kuit
enkin
elämme nyt eri aikakautta eikä nykyistä hanketta ole enää
tarkoituksenmukaista toteuttaa 40-50 vuoden takaisten tarpeiden pohjalta.
Kuntarahaosuus 2.1 milj. oli laskettu tämän vanhan suunnitelman pohjalle ja tähän on tarkoitus sijoittaa ” porkkanarahat” Ylihärmä-Kauhava osalta. Se oli helppo ja selkeältä näyttävä hanke nopeasti otettavaksi esiin Ylihärmän kohdalta. Kuitenkin paljon kysymyksiä myös laillisuudesta jää siltäkin pohjalta auki.
Alueelle, johon silta tulee, ei voida asettaa vastakkain taloudellisia tai kulttuuriarvoja.
Sillan ja tien rakentaminen on erittäin haastava operaatio maastollisesti ja maisemallisesti. Tuomisillan rakentamisessa tuli jälkikäteisongelmia vaikka hanke oli maaperältään helpommin toteutettavissa.
Meillä on tehty laaja, huomattavasti tuoreempi hankesuunnitelma, ”Alajoki”-projekti. Se on vuodelta 1998. Se olisi erinomainen jatke myös jo suunnitellulle valtatie 19 kehityskäytävälle. Porkkanarahat voisi suunnata tällaiseen laajaan hankkeeseen ja säilyttää ja kehittää kulttuurimatkailullista hanketta, jossa otetaan huomioon myös rakennettu ympäristö.
Alajoki on valtakunnallisesti hyväksytty kulttuurimaisemana. Perusta on lähes 20000 ha:n suuruinen, yhtenäinen, kaunis viljelyalue, joka on jo nähtävyys sellaisenaan. Kehittämistä täydentävät merkittävät lisäpalvelut matkailun edistämiseksi. Kylät joen molemmin puolin jokivarsi sivuhaaroineen ja jokiuomineen, maisema rakennuksineen ja latoineen, luhtamökkeineen. Joen varrelta löytyy lisäksi niin Kuntokeskus kuin huvipuistokin. Siinä meillä kehittämisen palikat käsissä.
Tämä luonto- ja kulttuurimatkailun hanke siltaprojektin jälkeen ei enää tule onnistumaan. Sen sijaan meillä on mahdollisuus uudistaa ja laajentaa jo aloitettu hanke, jossa arvokas pohjatyö on tehty. Paljon olemassa olevaa on joen varrella ja joella. Säilyminen ja kehittäminen vaatii sen sijaan rahaa, missä olisi porkkanarahojen paikka. Esim. Kortesjärvi käyttää vastaavat rahansa mm. järven kunnostamiseen ja muihin ympäristöhankkeisiin.
Keskustelua vaihtoehdoista toivoen.
Marketta Kangas
KOKOOMUKSELLA HUOLI HANKINNOISTA (Helmikuu 2010)
Kauhavan Kokoomuksen hallitus oli koolla 2.2. Puheenjohtajaksi valittiin jo 30.11.09 Timo Renko ja nyt hallitus sai seuraavan kokoonpanon: varapuheenjohtaja Mika Piri, sihteeri Jaakko Renko ja rahastonhoitaja Anssi Rintamäki sekä tiedotussihteeri Seppo Takamaa. Vaalipäällikkö on Nuutti Palviala ja tilintarkastajana Antti Viitanen, varalla Ritva Heinonen. Hallituksen muut jäsenet ovat Antti Pihlgren ja Osmo Koski.
Kauhavan ajankohtaisista asioista tekivät selkoa Seppo Takamaa, Antti Pihlgren sekä Mika Piri.
Päätettiin kutsua Kokoomuspiirin uusi puheenjohtaja Ari Kekarainen tutustumaan toimiimme ja todettiin, että puoluekokous pidetään 11.-13.6. Jyväskylässä, johon osallistujat nimetään myöhemmin.
Keskusteltiin alustavasti tulevan syksyn seurakuntavaalista, jonka ehdokasasettelun on oltava valmis 15.9. mennessä. Varsinaiset vaalipäiväthän ovat 14.-15.11.2010, ja seurakuntavaalissa saavat 16-vuotiaatkin ensimmäisen kerran äänestää.
Päätettiin laatia ajankohtaisista asioista jäsenkirje ja julkaista se yhdistyksen kotisivuilla.
Kokouksen julkilausumana esitetään: Kauhavan hankinnoissa on vastaisuudessa nykyistä enemmän pyrittävä suosimaan paikallista yritystoimintaa siten, että hankintatoimien osalta ollaan hyvissä ajoin kiinteässä yhteistyössä alueen yrittäjien kanssa. Esitetään, että kaupunki ei hankintoja kilpailuttaessaan tekisi niistä tuotannollisesti liian mittavia, vaan tarjoaisi ne sopivina valmistus yms. erinä useiden tuottajien kilpailtaviksi. Laki hankinnoista on ollut voimassa kymmenisen vuotta, eikä sitä vielä tunneta riittävästi, joten esitetään, että kaupunki järjestäisi kuluvana vuonna aiheesta tasokkaan koulutustilaisuuden. ST
SEURAKUNNAN UUDET KOTISIVUT
Oli ilo tutustua Kauhavan seurakunnan uusiin kotisivuihin. Yleisilmeeltään ne olivat raikkaat ja ilmoitukset tulevista tapahtumista helposti saatavilla. On hyvä, että kirkko elää ajassa. Kristinusko ja sen arvot ovat tärkeä osa kulttuuriperintöämme, joka meidän tulee siirtää tuleville sukupolville voimavaraksi. Yhteisö, jossa toimii eri-ikäisiä ihmisiä, on kestävä.
Nykyisin iso osa elämää on joka tapauksessa siirtynyt nettiin. Seurakunnan kotisivuilta löytyy tietoja monenlaisista tapahtumista. Näin kirkkovuoden alussa odotamme joulua. Kaiken kiireen keskellä on välillä hyvä pysähtyä. Kirkon rauha antaa ajalle uuden ulottuvuuden. Se muistuttaa meitä joulusanomasta, jossa tärkeintä on lapsi.
Anna-Maija Renko
EI LOMAUTUKSILLE ! (30.10.2009)
Kauhavalla on väläytelty kaupungin ja Kaksineuvoisen henkilöstön lomautuksia eräänä mahdollisuutena säästää rahaa. Talous on ahtaalla, säästöjä on pakosta löydettävä. Paikallisten tehtaiden työntekijät ovat olleet lomautettuina jo tämän vuoden alusta, miksi siis kunnan työntekijöiden ei kuuluisi osallistua säästötalkoisiin, kysytään joillakin tahoilla.
Lapsia ja vanhuksia ei voi jättää viikoksi eikä edes muutamaksi päiväksi odottelemaan työntekijän paluuta takaisin vuoteen tai pulpetin äärelle. Vanhukset tarvitsevat lääkkeensä, ruokansa ja vaippojen vaihtonsa joka päivä. 20 oppilaan luokassa pikkuinen Maija tai Pekka on melkoisessa myllerryksessä monisteidensa kanssa sillä aikaa, kun hänen opettajansa hoitaa naapuriluokkienkin kurinpitoa. Ilman aikuista luokissa tapahtuu kummia, eivätkä ne useinkaan liity oppimiseen, sen verran jokainen meistä tietää omista koulukokemuksistaan.
Päivähoidossa on oltava riittävästi hoitajia, laissa on tarkat määräykset lasten ja hoitajien suhdeluvusta. Laittomuuksilta tuskin vältytään. Enkä usko, että vanhempia saadaan suostuteltua pitämään lapsensa kotona perhepäivähoitajan tai päiväkodin työntekijöiden lomautuksen ajan. Sitä paitsi sellaiselta ajalta ei voi edes periä päivähoitomaksuakaan.
Onneksi meillä on johtavia viranhaltijoita ja esimiehiä, jotka tietävät todellisen tilanteen ja ovat huolestuneita henkilöstön jaksamisesta ja asiakkaiden hyvinvoinnista. Henkilöstön lomautuksia ei pidetä oikeana tapana säästää. Toivottavasti valtuutetut kuuntelevat heitä lomautuspäätöstä tehdessään.
Minä olen huolissani lapsista ja vanhuksista. On moraalisesti väärin säästää heidän hyvinvointinsa kustannuksella. Olen myös huolissani henkilöstön jaksamisesta. Tiedän, että säästöjä on vaikea löytää silloinkin, kun kukaan ei halua luopua mistään. Missä ne kivuttomimmat säästöt ovat ?
Sirpa Kyyriäinen
Erityisopettaja, työnohjaaja
Kauhava
ÄMPIN SILTA - JA TIEHANKE (Komiat-lehti 23.9.2009)
Alle merkinnyt on esittänyt, että Ämpin tie- ja siltahankkeesta luovuttaisiin. Esitykseni on uutisoitu asiallisesti maakuntalehdessä, mutta aietta vastustavan esityksen perustelut ovat jääneet mainitsematta.
Tämän lehden päätoimittaja on myös ottanut asiaan kantaa ja päättää 16.9. pääkirjoituksensa, että "on järjen köyhyyttä yrittää vastustaa myönteistä kehitystä". Se pitää paikkansa, mutta käy huonosti yhteen tämän Ämpin tie- ja siltahankkeen kanssa tässä taloudellisessa tilanteessa, jossa rahaa ei ole, ja jossa huomattavasti halvemmista ja tärkeistäkin hankkeista ja toimista on pitänyt ja pitää jatkossakin luopua.
Ja ennen kun pianisti ammutaan, niin pyydän rakentavasti julki tuoda hanketta vastustavan kantani tarkennetut perustelut:
- Kauhavan taloudellinen tilanne on tykkänään toinen kuin mikä se oli peruskunnilla kuntaliitossopimuksesta aikanaan neuvoteltaessa ja siitä ylemmällä taholla päätettäessä.
- Kaupungin kaikilla toimialoilla on menossa tiukasti raamitettu rahamenojen ja -kulujen karsinta, ja varsinkin koulutoimi sekä perusturva kaikkinensa ovat kovan säästöpaineen alaisina, eivätkä rahat tyydyttävästi niihinkään riitä valtionosuuksien ja verotulojen entisestä huomattavasti vähentyessä.
- Ämpin sillan rakentamiskustannuksiksi on esitetty pyöreästi 950 tuhatta euroa, mutta saattaa kuitenkin käydä niin - kuten maanrakennustöissä monesti - että summa ei sillan tekemiseen savirantaisen Lapuanjoen ylitse sellaisenaan riitä (vrt. Tuomisillan perustamisvaikeudet samanlaisissa olosuhteissa aikanaan).
- Tie Kangas-Ämppi ja tie Ämppi-Annala tultaisiin suunnitelmien mukaan rakentamaan 5.5 metrin ajorataleveydelle ja raskaan autoliikenteen kestäväksi. Kustannukset tulevat olemaan huomattavat, ja on esitetty epävirallisissa arvioissa koko projektin loppukulujen olevan minimissään noin 3.5 miljoonaa euroa, josta suuri osa tulisi ent. Kauhavan ja Ylihärmän "porkkanarahoista" maksettaviksi tilanteessa, jossa jo rakennetutkin kulkuyhteydet ovat pahasti rapistumassa.
- Silta- ja tieyhteyden rakentamisen on sanottu parantavan huomattavasti alueen liikenneyhteyksiä ja lyhentävän pendelöintimatkojakin. Se on tosiasia, mutta todennäköistä kuitenkin on, että ainakaan Kankaankylän asukkaiden asiointiliikenne ei ratkaisevasti ja kannattavasti vaihdu perinteisestä Lapuan suunnasta Kauhavalle päin tie- ja siltahankkeen toteuduttuakaan.
- Alajoki-lakia on Kauhavan arvokasta ja omaleimaista sekä erittäin upeaa pelto- ja viljelysmaisemaa, jota tullaan katselemaan ja jopa filmaamaankin matkojen takaa, mutta joka nyt Kangas-Annala- hankkeella lopullisesti tuhottaisiin. Se, että tämä näkökohta on listan viimeisenä, ei ole missään nimessä perusteluista vähäisin, vaan saattaa ns. pehmeänä arvona käydä edellä esitetyt rahamenotkin ylittäväksi argumentiksi, johon koko aie meistä riippumatta kaatuu.
Kauhavan yhteistä hyvää tarkoittaen!
Seppo Takamaa
PALVELUT KULKEVAT SILLALLA (30.9.2009)
Kuntaliitossopimukseen on kirjattu Ämpin siltahanke. Tuon sillan tarkoituksena on yhdistää Kauhavan kaupunki yhdeksi kokonaisuudeksi. Silta-asiaa pidettiin neuvotteluvaiheessa niin tärkeänä, että kyseinen hanke kirjattiin sopimukseen. Valtioneuvosto ei hyväksynyt Kankaankylän osakuntaliitosta Lapuaan, joten asia on käsittääkseni loppuun käsitelty. Yleensäkin valmiiksi sovittujen asioiden repiminen aiheuttaa vain kustannuksia ja vaikeuksia.
On totta, että kuntatalous on ongelmissa, mutta silti ei pidä sekoittaa käyttö- ja investointitaloutta toisiinsa. Siltahanke kuuluu investointeihin.
Epävirallisten kustannusarvioiden heittely on myöskin aivan turhaa. Nykyisillä menetelmillä ammatti-ihmiset pystyvät melko tarkkaan laskemaan kyseisen hankkeen kustannukset. Sekin kannattaa muistaa, että urakkasopimukset ovat sitovia ja niissä urakoitsijat ottavat riskin.
Lakeusmaisema muuttui oleellisesti jo tuolloin, kun Alajoelle saatiin välttämättömät tulvapenkereet ja kun aika ajoi latojen ohi. Silta on mahdollisuus kuvantaa uudesta näkökulmasta lakeusmaisemaa. Mitä lintuihin ja muihin eläimiin tulee, ne ovat yllättävän sopeutuvaisia. Mallia voi käydä katsomassa Seinäjoen lakeuksille juuri valmistuneesta sillasta ja sen ympäristöön sopeutumisesta.
Silta yhdistää ja tuo Kauhavan ja myös Kankaankylän palvelut lähemmäksi toisiaan. Monet kuljetusyrittäjät toivovat sillan vähentävän etäisyyksiä tavarakuljetuksissa. Silta on mahdollisuus kulttuurimuutokseen, jota Kauhava tarvitsee. Viljelijöille maanhankinta joen toiselta puolelta on mahdollisuus kehittää maatilaansa.
Anna-Maija Renko
EU-VAALIEN KYNNYKSELLÄ (25.5.2009)
Meillä oli ilo ja kunnia saada vieraaksemme peruspalveluministeri Paula Risikko ja EU-vaaliehdokas Kai Pöntinen viime lauantaina vaalikojullemme. On tärkeää, että poliitikot tapaavat ja kuuntelevat kansalaisia. Monella meistä oli asiaa ministerille ja ehdokkaalle
Minun huolenani tällä kertaa oli tilatuen vuokramaiden lisäosan järjettömyys. Tämä aiheuttaa tarpeettomia ristiriitoja maanomistajien ja maanvuokraajien välille sekä runsaasti ylimääräistä työtä maataloustoimistoihimme. Evääksi annoin suomalaista suklaata ja toivoin, että he pitävät mahdollisuuksiensa mukaan huolen siitä, että meillä on kotimaista ruokaa. Meillä on oikeus myös EU:ssa turvata ruuan omavaraisuus. Se on tärkeä osa turvallisuuspolitiikkaamme
Tarvitsemme Europarlamenttiin päätöksentekijäksi suoraselkäisen lapualaisen miehen, joka puhuu suomalaisen elämänmuodon puolesta
Käytä Sinäkin äänivaltaasi. Jokainen ääni voi olla juuri SE ratkaiseva myös EU-vaaleissa. Vaali-intoa toivottaen
Anna-Maija Renko
UNELMANI KIRKKOPUISTOSTA
Puutarhanhoito on innostava harrastus. Luonnon kauneus ja ennalta arvaamattomuus antavat jännityksen tunteen. Kukkien kauneus lumoaa. Käsittämätön innostus valtaa keväisin, vaikka syksyisin odottaa jo talven rauhaa, aina joka kevät on nautinnollista seurata luonnon heräämistä eloon.
Kun sain kuulla, että kirkon edessä oleva pelto on vaihdettu kirkon omistukseen, olen uneksinut kirkkopuistosta. Aina kun tulen kirkosta ulos, näen edessäni puiston ja puutarhan, joka ulottuu joelle asti. Ruusutarhassa olisi paikka, jossa vastavihityt parit voisivat kuvauttaa yhteisen elämänsä alkutaipaleen. Kasvien herääminen uuteen eloon, olisi aina yhtä mielenkiintoista seurattavaa.
Rovaniemellä kirkkoniemessä on lisäksi puutarha, jossa voi tutustua erilaisiin kasveihin. Meidän kirkkopuutarha voisi olla näkemisen arvoinen muualtakin tulleille. Koululaiset voisivat hyödyntää erilaisten kasvilajien opiskelussa. Keväällä narsissit, tulppaanit ja krookukset toivottaisivat hyvää huomenta. Keksikesällä suurien juhlien aikaan luonnon kukkameri tervehtisi yltäkylläisyydellään. Syksyisin ruskan värit rauhoittaisivat mielen talven odotukselle. Talvisin erilaiset lyhdyt loisivat valoaan pimeyteen. Kuka kieltäisi meitä puutarhahöperöjä auttamasta puutarhahoidossa. Olen aivan varma, että sellaisia multasormia löytyy Kauhavalta, jotka eivät saa aivan tarpeekseen omassa puutarhassa. Yhdessä tekeminen voisi olla hauskaa.
Kirkonmenojen ajan rakkaat peltilehmämme laiduntaisivat äsken ostetulla kotipellolla kirkon takana. Silta kunnostettaisiin ympäristöön sopivaksi ja se olisi yhtä kaunis kuin kirkkomme.
Anna-Maija Renko
TIENVARRET KUNTOON JA JOKIRANNAT... (20.05.2009)
Muutamia viikkoja sitten oli kirjoittajalla tilaisuus katsella bussin ikkunasta Alsacen (Elsass) maakunnan tienvarsinäkymiä Ranskanmaalla, hyvin hoidettua ja upeannäköistä maatalousaluetta silmänkantamattomiin. Asuintalot olivat taajamissa
kuten siellä on tapana ja viljelysmaat sekä viinitarhat ojennuksessa, eikä "äkehiä" tai muitakaan maatalouskoneita näkynyt taivasalla; tuli mieleen, että täällähän voisi vaikka asua.
Ajelin vastavarsin muutamia päiviä sitten Kauhavan pääraittia eli Kauppatietä Paalasen risteyksestä Kosolaan ja siitä Hemmingintietä Pernaalle, ja kun tienvarsimaisemaa katselin, niin kaikenlaista näkyi. Kosolaan päin rautatien alitse päästyä on lyhyen matkan päässä tien vasemmalla puolella peräperää kaksi heitteillä olevaa talokiinteistöä ja niistä pienen matkan päässä tulen pilalle polttama puutalo; kaikki tien pinnassa. Hoidotta jätetyt kiinteistöt kiukuttavat naapureita, mutta antavat myös täällä sattumoisin kulkeville erittäin huonon kuvan Kauhavan isoimman kaupunginosan julkikuvasta. Siinä on keskikaupungin imago tosi lujilla!
Komiaakin löytyy vaikkapa Kauhavan kotirakentamisessa; upeita harjakattoisia ja nikkarityylisiäkin omakotikiinteistöjä on syntynyt kuin sieniä sateella eri puolilla kaupunkia ja lisää näyttää olevan tulossa. Mikäpä siinä, kun erinomaisesta tonttimaastakaan ei ole enempää vanhalla Kauhavalla kuin muissakaan kaupunginosissamme minkäänlaista pulaa.
Taajama-alueen jokiranta Kauhavan keskustaajamassa on murheenkryyni, jolle ei kovinkaan paljon ole keinoa saatu monista puheista ja useistakin yrityksistä huolimatta. Siinä kohtaa Lapua on meitä kukonaskeleen verran edellä ja jopa niin, että joskus oikein kateeksi käy.Yksi isoimmista epäkohdista on ollut Kirkonmäen paljon porua aiheuttanut kirkonsilta, epäkelpo rumilus, joka suureksi helpotukseksemme piakkoin häipyy uuden ja entistä ehomman ylikulkupaikan tieltä. Siitä on hyvä jatkaa jokivarsimiljöönkin ehostusta vaikkapa alavirtaan päin, eikä sitten pitkää aikaa kulu kun monet meillä kävijät alkavat tuumiskella, että tänne Kauhavalle sitä voisi vaikkapa muuttaa ja täällä asua.
Seppo Takamaa
kunnallisvaltuutettu (Kok.)
”TALOUDEN TALVISOTA” (01.02.2009)
Päivittäin saamme kuulla tiedotusvälineistä lomautuksista, yritysten konkursseista ja talousvaikeuksista. Suuri kysymys on, millä summalla taloutta tulisi elvyttää? Riittääkö 400 miljoonaa, tarvitaanko peräti 50 miljardia vai riittääkö sekään. Maailman talous romahti käsittämättömän nopeasti.
Voimme osaltamme olla auttamassa taantumasta selviämisessä. Jokainen ostopäätös kannattaa harkita tarkasti. Kotimainen ostos turvaa parhaiten suomalaisten yritysten toimintakykyä. Erityisen tärkeänä pidämme sitä, että ruokaostoksilla valitsemme kotimaista ruokaa. Lähiruoka on kiistatta laadukasta, ekologista ja tukee sekä maatilojemme että muun elintarvikeketjumme osaamista ja toimintaedellytyksiä. Tämä turvaa kotimaisen ruoantuotannon, joka on tärkeä osa perusturvallisuuttamme.
Päivittäin uutiset kertovat myös sotatiloista maailmalla. Lukuisat siviilit, naiset ja lapset elävät sodan pelossa. Talouden talvisota on todellisuutta Suomessa vuonna 2009. Aikoinaan ei kukaan tiennyt, kuinka kauan sota tulisi kestämään. Tänäänkään kukaan ei tunnu pystyvän ennustamaan, kuinka kauan lama kestää. Tulee kuitenkin muistaa, että rahalla ei saa kaikkea. Terveys, ystävät, elämä eivät ole rahalla ostettavissa. Talvisodan aikaan kaikki nuo olivat vaarassa. Kuolema oli läsnä päivittäin. Selviämme varmasti talouden taantumasta, sillä selvisimmehän talvisodastakin.
Kauhavan kokoomusnaiset
VIATTOMIEN LASTEN PÄIVÄNÄ (2.1.2009
Kirkkojen yhdistymisen tavoite on ollut, ettei yhdistymisestä koidu palvelujen heikkenemistä. Harmillisesti äänin 11-6 Kauhavan seurakunnan kirkkovaltuusto päätti korottaa lasten leirimaksuja.
Kauhavan alueella tuo korotus on 100 % eli 45 eurosta 90 euroon. Ensimmäisellä kerralla kirkkoneuvosto päätti yksimielisesti esittää ohjausryhmälle leirimaksujen poistoa, mutta kuitenkin jostain syystä se esittikin valtuustolle maksujen korottamista. Perusteluina esitettiin mm. saada aikaan yhtenäinen käytäntö uuden Kauhavan alueella. Toisaalta hautainhoitomaksut jäivät vielä yhtenäistämättä.
Alunpitäen huoli leirimaksujen korotuksesta tuli esille syksyllä nuorisotyön johtokunnassa. Vanhan Kauhavan alueella on yli sata lasta lastensuojelullisten toimenpiteiden piirissä. Paljonko se onkaan uuden Kauhavan alueella, kun kolmen muun kunnan lastensuojelun asiakkaat lasketaan siihen lisäksi. Voisiko seurakunta olla auttamassa?
Ilmaisella lastenleirillä lapsi voisi hetkeksi irtautua kodin murheista, olla iloisesti lapsi ja syödä vatsansa täyteen monipuolista ruokaa. Seitsemän euron päivämaksu on iso asia joissakin perheissä. Useilla on varaa maksaa se, joillakin perheillä ei ole. Rippileirillä maksu on 10 euroa päivä. Olisiko siis paikallaan olla perimättä leirimaksua seurakunnan omassa leirikeskuksessa pidettävästä lasten- ja rippileiristä. Köyhyys on edelleen keskuudessamme, eikä tuleva lama muuta asiaa valoisammaksi. Voisiko asiaa vielä kuitenkin harkita?
Kauhavan seurakunnan verotulojen ennustetaan nousevan 2 prosenttia vuonna 2009. Meidän mielestämme olisi ollut luontevaa, jos kirkollisveroeuroista kustannettaisiin lastenleirit sekä rippikoulutus. Onhan muukin peruskoulutus yhteiskunnassa verovaroin toteutettua, samoin ruokailut ja kuljetukset. Kirkollis- ja yhteisöverotuloja on kertynyt tänä vuonna marraskuun loppuun mennessä kaikissa alueen srk:ssa noin 4,5 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana.
Seurakunnan budjetissa luvataan tulevana vuonna 2009 tukea erityisesti lapsia, nuoria ja perheitä. Maksuissa se nyt ei ainakaan näy. Vaikka maksut nousevatkin, lohtuna on onneksi se, että jokainen saa poistettua leirimaksut anomalla sitä talousjohtaja Raija Alestalolta. Hänet valtuutettiin myöntämään leirimaksujen poistamiset. Toivomme hartaasti, että lapset saisivat mennä oman seurakuntansa leireille eikä maksu olisi este sille.
Anna-Maija Renko ja Sirpa Kyyriäinen
VALTA KESKITTYY (20.10.2008)
Ensi vuoden alusta myös sosiaalitoimi siirtyy terveyskeskuskuntayhtymä Kaksineuvoiselle. Tämä tarkoittaa sitä, että peruskunnan budjetista 2/3 eli yli 66 % siirtyy Kaksineuvoisen hallinnon määräysvaltaan. Kyseessä on noin 56 miljoonan euron talousarvio.
Tällä hetkellä Kaksineuvoisen hallituksen muodostaa 10 jäseninen hallitus, joista on 2 edustajaa Evijärveltä, Lappajärveltä, Kortesjärveltä, Alahärmästä ja Kauhavalta. Uuden Kauhavan alueelta hallitukseen valitaan 7 jäsentä. Evijärven ja Lappajärven osuus yhtymän hallituksesta on suhteettoman suuri ja vielä käsittämättömämpi, jos sitä verrataan väkilukuun.
Uuden Kauhavan kaupungin 43 valtuutetun valtuusto ja 12 jäseninen hallitus päättää vain 1/3 eli noin 34 % kunnan budjetin käytöstä. Tällainen taloudellisen vallan keskittyminen muutamien edustajien varaan saattaa aiheuttaa paineita perustaa Kaksineuvoiselle oma valtuusto. Tässä tapauksessa meillä olisi sairaanhoitopiiri sairaanhoitopiirin sisällä. Tämä ei varmasti ole järkevä ratkaisu.
Olen sitä mieltä, että terveyskeskuskuntayhtymä Kaksineuvoinen tulisi purkaa ja ottaa sosiaali- ja terveydenhuolto uuden Kauhavan kaupunginvaltuuston ja -hallituksen alaisuuteen. Evijärven, Lappajärven ja muiden mahdollisten ulkopuolisten kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut hoidettaisiin myymällä kyseiset palvelut niitä tarvitseville.
Timo Renko
HENKILÖSTÖN ASEMA UUDESSA KAUHAVASSA (14.10.2008)
Useissa muissa kuntaliitoksissa on henkilöstö tiennyt tulevat tehtävänsä ja sijoituspaikkansa jo huhtikuussa. Koulutus ja perehtyminen tehtäviin ja tutustuminen uusiin työkavereihin on täydessä käynnissä. Tieto siirtyy henkilöltä toiselle ja toivotaan ainakin, että työt rullaavat joustavasti ja taataan kuntalaisille mahdollisimman hyvä palvelu myös 1.1.2009 jälkeen.
Kauhavalla vakanssit on perustettu ja nimityksiä tehty, mutta muuttuvista toimenkuvista ja työtehtävistä ei valituilla henkilöillä ole vielä tietoa ja nyt eletään jo lokakuuta. Henkilöstö on ammattitaitoista; samaa mieltä täytyy on myös työnantajan, kun on uskaltanut jättää päätökset näin myöhään.
Kunta-ala on ollut perinteisesti hyvän työnantajan maineessa. Kun on onnistunut saamaan kunnan viran, siinä on saanut olla koko työhistorian ajan. Kuntaliitokset muuttavat tätä käsitystä ja siksi liitoskuntien tulee onnistua henkilöstöpolitiikassaan, jotta hyvää imagoa ei menetetä. Tulevaisuudessa kunta-ala joutuu yhä kiivaammin taistelemaan ammattitaitoisesta työvoimasta yksityissektorin kanssa.
Jytyn puheenjohtajana olen pettynyt järjestelytoimikunnan tapaan hoitaa henkilöstöjärjestelyt. Osalla henkilöistä ei ole tietoa, mitä he tekevät 1.1.2009 ja työnantaja tietää, että heillä on puitelain antama viiden vuoden palvelussuhdeturva.
Ulla Pirttinen
Jytyn puheenjohtaja
YHDESSÄ ETEENPÄIN… (12.10.2008)
Kuntaliitos on mielestäni positiivinen asia, se antaa enemmän mahdollisuuksia ja resursseja kehittää tulevaa kaupunkiamme. Toki se tuo tullessaan valtavan määrän haasteita, joiden hoito vaatii huolelliset valmistelut. Siihen ei kuulu ”kuppikuntainen kapinettikyräily” eikä omien etujen ajaminen, vaan yli vanhat kunta- ja puoluerajat ylittävä harkitseva, rohkea, avoin ja rehellinen päätöksenteko.
Tulevan Kauhavan vahvuuksia on monipuolinen yrittäjyys ja vahva teollisuus, palvelutarjonta ja maatalous, joita kehittämällä pystymme turvaamaan jo olemassa olevat työpaikat ja luomaan lukuisia uusiakin.
Kauhavan tulevaisuuden menestys onkin pitkälti kiinni siitä kuinka onnistumme juurruttamaan nykyiset ja tulevat työntekijämme asumaan kaupunkimme alueelle ja sitä kautta pysäyttämään muuttotappion. Se vaatiikin asunto ja tonttitarjonnan lisäämistä, viihtyvyyden parantamista, alueellisten vahvuuksien selvempää markkinointia, kylien ja taajamien vetovoimaisuuden parantamista. Kunnollisten peruspalvelujen ylläpitämistä ja niiden kehittämistä.
Viiden lapsen isänä olen huolissani lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvistä asioista. Paljon otsikoissa olleista syrjäytymisestä voidaan vähentää yksinkertaisilla teoilla kun siihen jokainen kansalainen katsoisi ympärilleen ja tukisi omalla käytöksellään lähimmäisiään. Lapselle ja nuorelle on tärkeää että saa kasvaa tutussa ja turvallisessa ympäristössä, tuttujen ihmisten kanssa. Kuulua johonkin porukkaan ja tulla hyväksytyksi omana itsenään omine vahvuuksineen. Tämä vaatii riittävää panostusta perusopetukseen jolloin luokkakoot saadaan sopivan pieniksi ja opettajat pystyvät ennaltaehkäisemään syrjäytymistä jo alkumetreiltä asti. Näin säästämme erityisopetuksessa ja sosiaalikuluissa. Syrjäytymisen ehkäisyyn liittyy myös harrastustoiminta mikä pitkälti on vapaaehtoisvoimin vedettyä liikunta ja kulttuuri toimintaa ja sen kehittämiseen ja mahdollisuuksien luomiseen pitää satsata voimavaroja.
Väestön ikääntyminen on monissa uutisoinneissa nostettu esiin negatiivisessa sävyssä, eihän asia niin ole sillä eläkkeelle jäätyään ihmisillä on aikaa kuluttaa ja palvelujen kysyntä kasvaa, myöskin eläkkeistä peritään vero. Vapautuviin työpaikkoihin tarvitaan uusia työntekijöitä, jos pelaamme korttimme oikein verokertymien pitäisi kasvaa ja hyvinvoinnin lisääntyä. Vanhusten koti- ja avohoitoa kehittämällä vanhustenhuollon kustannuksien kasvua pystytään hillitsemään ja ikäihmisten elämänlaatua parantamaan.
Keväällä paljon keskustelua herättänyt kouluverkon supistaminen nosti esiin koulukiinteistöjen kunnon. Olenkin sitä mieltä että tulevan kaupungin kaikissa kiinteistöissä pitäisi tehdä home ja kuntokartoitukset, jolloin voitaisiin varmistua ettei kenenkään työntekijän tai viattomien lasten tarvitsisi altistua homeen aiheuttamille terveyshaitoille, näin säästämme tulevaisuudessa myös terveydenhoitokuluissa ja sairausajan palkoissa.
Kuntokartoitusraportit olisi oiva työkalu kiinteistön hoitopuolelle sillä oikea aikainen huolto ja korjaustyö on halvempaa kuin jatkuva ”tekohengittäminen”. Samalla saataisiin kattava käsitys tulevien vuosien kiinteistöjen korjaamiseen kuluvista euroista, eikä kenellekään tulisi yllätyksiä korjauksiin tarvittavista rahoista. Sama pätee myös tiestön hoidossa, sillä työkseni maakuntaa kiertävänä myöskin sivutiet ovat tulleet tutuiksi ja olen monesti ihmetellyt, miksei tiestöjen oikea aikaiseen huoltoon viitsitä panostaa ja hakea säästöjä sitä kautta.
Mika Piri
ÄLÄ TURHAAN PELKÄÄ ISOA KAUHAVA (10.10.2008)
Moni uuden ison Kauhavan alueella asuva tuntuu pelkäävän jättikunnan muodostumista. Se on aivan ymmärrettävää, sillä ikiaikaisten kuntarajojen poistaminen onkin iso mullistus. Moni kysyy, vaikeutuuko elämä isossa kunnassa. Otetaanko meiltä jotain pois?
Olen saanut perehtyä neljän kunnan järjestelytoimikunnassa siihen, miten palvelut tullaan yhteisessä kunnassa järjestämään. Vaikka uudelleenjärjestelyjä tarvitaan todella paljon, voin vakuuttaa: kenenkään ei tarvitse pelätä tulevaisuutta uudessa jättikunnassa. Jos palveluiden yhdisteleminen tuokin joitain muutoksia, kuten palvelupisteiden vähenemistä, enemmän jää plussan puolelle, sillä vain isossa kunnassa voidaan palveluiden saatavuus ylipäätään varmistaa. Kun kuntaliitos on vapaaehtoinen, voidaan rauhassa järjestää ne mahdollisimman hyvin. Pakkoliitoksessa kunnan olisi tyydyttävä muiden saneluun.
Ensinnäkin: noin 80% palveluista on lain määräämiä ja niitä tarjotaan edelleen.
Näitä ovat esimerkiksi perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut, peruskoulu- ja lukio-opetus, kirjastotoimi sekä kunnan tekniset palvelut. Niissä palvelu voidaan ehkä joutua hakemaan nyt vähän kauempaa, mutta palvelu kokonaisuudessaan tehostuu. Isoissa yksikössä esimerkiksi erikostuminen ja sijaisjärjestelyt ovat tehokkaampia. Monissa palveluissa iso yksikkö tasaa ruuhkia ja vähentää jonottamista. Tämä on tärkeää esimerkiksi hoitopaikkaa tarvitseville vanhuksille.
Ovatko sitten harkinnanvaraiset palvelut vaarassa? Näitä ovat esimerkiksi kansalaisopisto, liikunta- ja kulttuuripalvelut.
Suunnitelmissa ei ole minkäänlaista heikennystä näihin, koska ne tiedetään kuntalaisille tärkeiksi ja hyödyllisiksi. Suuressa kunnassa palveluiden määrä esimerkiksi kansalaisopistossa päinvastoin lisääntyy, kun nyt voi käydä vapaasti koko ison kunnan alueella kaikissa toimipisteissä. Liikunnan ja kulttuurin alalla yhteistyö todennäköisesti merkitsee voimavarojen tehokkaampaa käyttöä.
On täysi syy uskoa uuden Kauhavan hyvään tulevaisuuteen ja entistä tehokkaampaan kehittämiseen. Nyt saadaan neljän kunnan parhaat voimat tekemään työtä yhdessä.
Marjatta Seppä-Lassila
kaupunginvaltuutettu
kaupunginhallituksen jäsen
Uuden Kauhavan järjestelytoimikunnan jäsen
TOIVEENA HYVÄ ELÄMÄ LAPSELLE (9.10.2008)
Koti on paikka, jossa kolhut korjataan, siksipä siellä asuvien aikuisten hyvinvointi on lapsenkin hyvinvoinnin perusta. Vanhemmat tarvitsevat tukea omaan jaksamiseensa, työn ja kodin yhteensovittaminen vaatii voimavaroja. Aikataulut on sovitettava työaikojen, päivähoitoon viemisten, harrastusten, pyykkirumban ja ruoanlaiton kesken. Ilta kotona on lyhyt, siihen on mahdutettava monta tärkeää asiaa. Ei ihme, että joskus vanhemmat uupuvat. Onneksi oman lapsen pehmoinen poski poistaa päivän huolet ja murheet, siitä me vanhemmat ammennamme voimaa huomiseen. Onhan meillä toisemme.
Laadukas päivähoito uuden Kauhavan alueella toimii tästä syksystä lähtien yhdenmukaisin periaattein kaikissa kuudessa kunnassa, ainakin se on vanhempien turvana. Hyvin koulutetut päivähoidon työntekijät takaavat lapsille turvallisen ja virikkeisen päivän vanhempien työssäolon ajan. Vuorohoitokin on järjestyksessä, vaikkakin sitä tarvitaankin lisää yhä enenevässä määrin.
Päivähoitohenkilöstölle tulee taata riittävän hyvät olosuhteet tehdä työtään, työntekijöitä tulee olla riittävästi eivätkä lapsiryhmät saa olla liian suuria. Lapselle pitää olla turvallinen ja lämmin syli, jossa koota voimia elämää varten. Hoitohenkilökunnan palkkausta tulee tarkastella työn vaativuuden suhteen. Stressaantunut ja väsynyt, huonosti motivoitunut työntekijä ei jaksa kauaa tehdä laadukasta varhaiskasvatusta. Kunnon työstä on maksettava kunnon palkka.
Kaikki lapset eivät tarvitse varsinaista päivähoitoa, silloin on oltava päivähoitoa kevyempiä vaihtoehtoja tarjolla. Oli virhe lakkauttaa puolipäiväinen leikkitoiminta vanhan Kauhavan alueelta. Se tarjosi puolipäiväistä toimintaa perheiden tarpeiden mukaisesti ja vapautti paikkoja työssäkäyvien tarpeisiin. Nyt on kiireesti perustettava puolipäiväistä leikkitoimintaa, jonne voi tulla yksin tai yhdessä vanhemman kanssa. Samaan yhteyteen pitää saada mahdollisuus jäädä päivähoitoon, mikäli vanhemmat työllistyvätkin nopeasti.
Tärkeätä on muistaa myös ne perheet, jotka eivät käytä päivähoitopalveluita laisinkaan. Heitä ei pidä syyllistää siitä. Ei lapsista kasva ollenkaan poikkeavia, vaikka eivät osallistuisi minkäänlaiseen päivähoitoon. Pohjanmaalla on vanhempia, jotka ihan itse kasvattavat lapsiaan kotona. Vanhemmilla pitää olla oikeus valita perheelleen sopivin vaihtoehto.
Toiveena hyvä elämä, se on meidän kaikkien vanhempien sydämessä ajatellessamme lapsiamme. Pitämällä huolta itsestämme ja toisistamme jaksamme paremmin, vaikka joskus huolet ja murheet lyövät vastaan. Aina on lupa toivoa, ilman toivoa ei ole iloa elämässä ja uuvumme arjen melskeissä.
Sirpa Kyyriäinen
Erityisluokanopettaja
NUORTEN AIKUISTEN OIKEUS (8.10.2008)
Kun täytät 18 -vuotta, Sinulle avautuu uusi täysi-ikäisyyden maailma. Se tuo mukanaan monia oikeuksia, kuten esimerkiksi äänioikeuden. Mutta se tuo myös velvollisuuksia, saat kantaa täyden vastuun tekemisistäsi yhteiskunnassamme.
Viime viikolla olet saanut tärkeän kirjeen postista, ilmoituksen äänioikeudestasi. Sen avulla voit äänestää, missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa 15.10.2008 alkaen kotipaikkakuntasi ehdokkaita. Osalle nuorista äänioikeus-ilmoitus on tullut kotikunnan osoitteeseen, kun taas toisille tuo tärkeä posti on seikkaillut opiskelupaikkakunnan osoitteeseen. Huolehdi, että saat ilmoituksen käsiisi. Se helpottaa äänestystäsi.
Oman ehdokkaan valinta on Sinun vallassasi. Tietoa ehdokkaista löytyy netistä, sanomalehdistä, vaalilehdistä ja erilaisista vaalitilaisuuksista. Voit törmätä ehdokkaisiin toreilla ja markettien pihoilla. Voit mennä reippaasti jututtamaan ehdokkaita ja keskustelemaan asioista.
Vaalisalaisuus takaa sen, että kukaan muu ei tiedä, ketä äänestät. Valta on Sinulla. Useilla pienillä paikkakunnilla on laajennettu äänestysalueita, tämä takaa sen, että vaalisalaisuus säilyy paremmin. Vaalisalaisuus tuo jännitystä politiikkaan.
Minun mielestäni on tärkeää, että valtuustoihin saataisiin myös nuoremman sukupolven edustajia. Heidän mielipiteensä ovat korvaamattoman tärkeitä tehtäessä päätöksiä tulevaisuudesta. Toisaalta on hyvä, että valtuustoissa on mukana myös kokemusta yhteisten asioiden hoidosta.
Jokainen ääni on tärkeä ja nyt on aika vaikuttaa kotikuntasi päätöksentekoon.
Anna-Maija Renko
LAPSET JA VANHUKSET YHTEEN (29.9.2008).
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseksi käynnistetty Kaste-hanke etsii keinoja vanhusten hoidon laadun parantamiseksi ja laitospaikkojen vähentämiseksi kotona asumista ja palveluasumista tukemalla. Vanhustenhuollon heikko tila huolettaa, huolena on myös kasvava lasten ahdistuneisuus. Arvokkaan nuoruuden ja vanhuuden tavoite haastaa kuntia etsimään uusia innovaatioita niin lasten kuin vanhustenhuollonkin järjestämiseen.
Nyky-yhteiskunnassa ikäpolvet ovat lokeroituneet omiin elinpiireihinsä. Vanhukset ja lapset hoidetaan omissa yksiköissään tutun mallin mukaan. Lapset ja nuoret viettävät aikansa päivähoidossa, koulussa, harrastuksissa ja netissä. Aikuiset tekevät töitä ja vanhusten paikka on vanhainkoti ja seurana yksinäisyys. Luonteva kontakti sukupolvien välillä on vähentynyt. Ennen vanhaa ikäpolvet elivät samassa taloudessa, jolloin yhteiseloa leimasi voimakas yhteenkuuluvuus, vuorovaikutteisuus ja elämänkokemuksen siirtyminen ikäpolvelta toiseen.
On aika alkaa aktiivisesti etsiä ja toteuttaa uusia kokeiluja, joissa irrottaudutaan vanhoista kaavoista ja pyritään rakentamaan järjestelmiä, jotka palvelisivat paremmin ihmistä itseään. Katsoin taannoin TV-ohjelman ”Ikääntyvä Eurooppa", jossa esiteltiin yhteinen palvelutalo sekä päiväkotilapsille että palvelutalovanhuksille. Molemmilla ryhmillä oli omat tilansa päiväaskareisiin, mutta ruokailut, askartelu-, laulu- ja tarinatuokiot tapahtuivat yhteisissä tiloissa tarjoten sekä lapsille että vanhuksille päivän kohokohdan. Lapsista oli ihmeellistä kuulla, miten onnellinen voi olla ilman telkkaria ja tietokoneita. Yhdessä oleminen oli aidosti vuorovaikutteista ja lapset oppivat jo pienestä pitäen ymmärtämään vanhuksia heidän toimiessaan sijaismummoina ja -vaareina. Dementoituneeksi leimatut vanhukset alkoivat uudelleen puhua ja liikkua virikkeisessä ympäristössä.
Edellä kuvattu palvelutalomalli olisi hyvä ottaa vakavaan harkintaan, kun lasten ja vanhustenhoitoa järjestetään kunnissa. Näin sukupolvien välinen kunnioitus ja hyväksyminen voimistuvat. Tulevaisuus on taattu, kun kasvatus vanhojen ihmisten hoivaan ja yhdessäoloon rakennetaan pienestä pitäen.
Jaakko Renko
Opistoupseeri evp
Kokoomuksen kunnallisvaaliehdokas Kauhava
HYVÄ HALLINTOTAPA
Hyvä
hallintotapa tarkoittaa toimintatapojen ja rakenteiden laatua, tehokkuutta,
läpinäkyvyyttä ja tilivelvollisuutta. Hyvään hallintotapaan kuuluu
olennaisena osana kansalais- ja asiakaslähtöinen toimintatapa. Hyvä hallinto
edellyttää organisaatiorakenteiden ja johdon eri tasojen roolien selkeyttä
ja roolien mukaista toimintaa.
Lainsäädännöllä luodaan yritystoiminnan edellytyksiä. Muun muassa MTK pyrkii toimimaan siten, että maaseutu yrittäjyyden toimintaympäristönä otetaan huomioon yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
Hyvä hallintotapa ja yrittäjien valitusoikeus viranomaisten päätöksistä on MTK:n toiminnassa hyvin tärkeässä asemassa. Tästä huolimatta lainsäädännön tulkintakäytännöt ja säädösten valvonta rasittavat yrittäjiä tarpeettomasti, vaikka valtaosa maaseudun kunnista on keskustavetoisia .
Viranomaisten on toimittava selkeästi ja perusteltava päätökset siten, että yrittäjä ymmärtää perustelut. Viranomaistulkinnoissa on varmistettava, että yrityksiä kohdellaan tasapuolisesti ja päätökset ovat tulkitsijasta riippumattomia.
Kunnissa on useita taustatahoja, jotka saattavat vaikuttaa merkittävästi hallituksen jäsenen käyttäytymiseen. Kuntien erilaiset intressit, poliittisten taustatahojen ohjeet, asukkaiden tai asiakkaiden vaatimukset tai muut vastaavat tekijät luovat ristiriitaisia tavoitteita ja käyttäytymistä. Oleellista kunnan strategian laatimisessa olisikin prosessi, jolla erilaiset intressit ja tavoitteet saataisiin riittävän samansuuntaisiksi siten, että siitä hyötyisi koko kunta ja sen lähialueella toimiva yrittäjien verkosto.
Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto on julkaissut v. 2005 Euroopan hyvän hallintotavan säännöstön (ISBN 92-95022-29-7).
Hyvän hallinnon periaatteita tämän säännöstön mukaan ovat mm.:
-
lainmukaisuus
-
vallan väärinkäytöstä pidättäytyminen
-
puolueettomuus ja riippumattomuus
-
päätösten perustelemisvelvollisuus
-
pyynnöstä saada tutustua asiakirjoihin
Säännösten tarkempi sisältö ilmenee ko. julkaisusta.
”Ison
talon isäntinä olivat Kustaa ja hänen nuorempi veljensä Heikki. He veivät
tervaa Ähtävänjokea pitkin Pietarsaaren kaupunkiin. Erään matkan aikana
heidän välilleen syntyi riita Heinäkosken yläpuolella. Heikin mitta oli
täysi, hän hyppäsi sauvoimen avulla läheisen rannan kivikkoon ja käveli
Kortesjärven Yliskylään asti. Siellä hänestä tuli ensin erään talon renki ja
vuoden kuluttua saman talon tyttären aviomies. Seuraavana keväänä hän lähti
vaimon, lehmän ja lampaan kanssa synkkään erämaahan. Sinne heille nousi oma
talo. Niin syntyi Kortesjärven Pirttisen kylä. ”
Kylän
kotimaiseen lämpöenergian tuotantoon erikoistuneet yritykset järjestivät
maaliskuussa kaksipäiväiset konepäivät Pirttisen nuorisoseuralla.
Näytteillä oli pellettipolttimoita, klapi- ja pilkekoneita ja Alahärmästä
oli saapunut konepäiville Risto Pirttinen esittelemään ratkaisua
haja-asutusalueiden jätevesiongelmiin. 
