KOKOOMUKSEN YRITTÄJÄILTA

Kokoomuksen yrittäjäilta pidettiin 29.1.2010 Suomen Yrittäjäopiston tiloissa. Tilaisuudessa johti puhetta Petri Salo ja paikalle sanankuuloon ja yrittämiseen liittyviä kysymyksiä esittämään oli tullut reilut 40 kauhavalaista yrittäjää.

Yritysillassa vieraili toisen kauden kansanedustaja ja eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Arto Satonen, joka kertoi olevansa taustaltaan yrittäjä, kotoisin Sastamalasta ja on kotikaupunkinsa kokoomusvaltuutettu. Satonen piti talouspoliittisen katsauksen, jossa käsitteli ensin valtakunnan taloudellista nykytilaa lähinnä työelämän kannalta sekä siihen liittyviä ajankohtaisia asioita kuten sopimustilannetta, työllisyyttä/työttömyyttä, työttömyysturvaa (eläkkeiden superkarttuma ja yrittäjäpuolison työttömyysturva) ja korvauskäytäntöjä, nuorison vaikeutunutta asemaa työllisyyden kannalta, välttämätöntä yleisen eläkeiän nostoa nykyisestä kolmella vuodella ja useita muita ajankohtaisia työelämäasioita. Maan huoltosuhde vinoutuu ja Satosen mukaan joka toinen nyt syntyvä tyttö tulee saavuttamaan peräti100 vuoden iän! Ja...jos työtilanteemme pystytään hoitamaan perinteisellä "luterilaisella" työetiikallamme, niin selviämme, mutta jos ote siitä lipeää niin joudumme vaaralliselle tielle, päätti Arto Satonen sujuvan ja ajattelemisen aihetta antaneen alkupuheenvuoronsa.

Satonen toi myös terveiset Sastamalasta eli vuoden ikäisestä kuntaliitoskaupungista, jonka ovat muodostaneet Vammala, Mouhijärvi, Suodenniemi ja Äetsä; kaupungin Sastamala - erisnimi juontuu vanhan Suur-Vammalan ent. nimestä. Sastamalassa on 24 000 asukasta ja se sijaitsee noin 50 km:n etäisyydellä Tampereesta, joka kasvaa vauhdilla. Kaupungissa on vahvaa maataloutta ja veroprosentti on 20. Kaupunkiin tulee muuttoa lähinnä Tampereelta Nokian kautta ja muuttajille pystytään tarjoamaan kunnallistekniikaltaan tyydyttävää tonttimaata.

Infrastruktuuri on pääosin kunnossa, mutta väelle pitäisi kyetä tarjoamaan viihtyvyyttä ja keskustelussa on jo pitkään ollut uimahallihanke, mutta liikuntahalli on rakenteilla.

Satoselle tehtiin us. kysymyksiä mm. S:n hallintomallista, kunnallistekniikasta, perusterveydenhuollon palveluista sekä palvelusetelistä, joihin hän vastasi: hallintoa ei ole hajautettu, kunnallistekniikka on pääosin OK, sairaalatoimessa kaksi vuodeosastoa, joiden yhdistämistä pohditaan sekä palveluseteli on käytössä vähäisessä määrin.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja  Keijo Ylinen piti katsauksen Kauhavan nykytilasta ja toi esiin mm., että yhdistyneen Kauhavan ensimmäinen toimintavuosi on takana ja siitä selvittiin kunnialla, sillä tulos on ylijäämäinen ja noin 4 milj. :n alijäämät pit. saada pois kolmen vuoden aikana, eikä näillä näkymin tuottane ylipääsemättömiä ongelmia. Työttömyys on painunut noin 8 %:iin, eikä ennen taantumaa hyvin toimineeseen "metalliklusteriin" näyttäisi olevan paluuta. Kauhava kuuluu Seinäjoen seutukuntaan (K8) ja sijaitsee valtatie 19- "kehityskäytävässä".

Kauhava on erittäin elinvoimainen maatalousalue ja varsinkin Kortesjärven maatalous on voimallista. Useita hankkeita ja selvityksiä on suunnittelussa ja meneillään kuten kouluverkko- ja lukioselvitykset sekä yritystoiminnan kehittäminen, mutta näistä selvitään koska mm. henki on hyvä, eikä kehittämistoimia haittaavia puolueongelmiakaan ole esiintynyt.

Petri Salo alusti illan "kyselytunnin" lanseeraamalla käyttöön käsitteen "hallitu protektionismi" eli suojan vastaisille talous- ja menestymistoimillemme, jota noudattamalla etenemme nyt ja vasta.

Myös toimiemme avoimuus on tärkeä, samoin yritystoimiemme julkisuus ja saatavuus; on oltava hyvin tiedossa "mistä oman kaupunkimme alueelta saa edullisesti ostaa vaikkapa ilmanlämpöpumpun ja sen käytölle asiantuntevan ohjauksen" (Kauhavan yrityssivut "nettiin").

Puheenjohtaja pyysi osallistujat keskusteluun eli julisti "sanan vapaaksi".

(Kannanottoja oli niin runsaasti, että seuraavassa on niistä ainoastaan ydinkohdat, eikä puheenvuorojen käyttäjiä ole mainittu nimiltä, joka menettely annettakoon sihteerille anteeksi.)

Kannanottoja ja kysymyksiä:

• Ei saisi ääneen lausua, että "metalli menetetty" , ja laman alla on voimakkaasti profiloiduttava!
• Työehtosopimukset sanelevat, että juurikaan alle 2000 €:n ei saada nuoria töihin, mistä apu?
• Sama aihe tuli tuli esille keskustelussa myöhemmin; kysyttiin mahdollisuutta saada maataloustöihin apua  ulkomaalaisia palkkaamalla, koska omille se työ ei kelpaa.
• Kaupungin on nykyistä huomattavasti paremmin annettava julki hankkeensa siten, että omilla osaajilla on mahdollisuus antaa niistä omat tarjouksensa.

• Virkamiehet "koulun penkille" ja ihmetystä siitä, että kaupunkimme virkamiehiä ei näkynyt taannoisessa Seinäjoen hankintatilaisuudessa.
• Onko Kuntayhtymä Kaksineuvoinen oikeaan osunut ratkaisumalli?
• Kauhavalla on tieongelmia ja lähinnä yksityistiet ovat huonossa kunnossa; kova kelirikko tulossa, mitkä ovat tulevan kevään "satsaukset" tieongelmiin?
• Shp:n hankintarengas ja siinä mukanaolo puhutti useita läsnäolijoita; miksi ei esim. oteta perunoita omilta tuottajilta?
• Miksi tarjoukset ovat usein liian isoja, ja eikö niitä voida pätkiä osiin?
• Kaupungilla ei ole vapaita toimitiloja mm. pienehköille metallitöille; koska käyttöön rakennetaan työhalli?
• Kauhavalla "ei oikein" luoteta tuleviin hankkeisiin kauhavalaisten tekemiin tarjouksiin ja omiin tarjoajiin!
• Lapua on Kauhavaa edellä ja hyötyy Kauhavaa enemmän Seinäjoesta ja Lapua markkinoi Kauhavaa tehokkaammin asumispalveluita, joissa kunnallistekniikka kunnossa.
• Kauhavan imago on kehnonpuoleinen ja mm. opas- ja infotaulut puuttuvat kulkuväylinen varrelta ja taajamista.
• Elinkeinopuoli "ei kunnolla pelaa" ja mikä on Kehityskeskuksen osuus; TE-keskusrahoja käytetään vähän ja maatalousyrittäjiä autettava tehokkaammin hankkeiden paperitöissä.
• Aisaparia käytettävä nykyistä enemmän!
• Onko Kauhavaa ollenkaan kutsuttava kaupungiksi vai olisiko sitä sittenkin (tunnettuuden kannalta) mieluummin sanottava vaikkapa "maaseutukaupungiksi"?
• Miksi painotöissä (kirjepaperit, kuoret jne.) ei ole pyydetty tarjouksia kaupungissa olevalta ja ainoalta painotalolta?

Paikalla olevat luottamushenkilöt vastasivat kysymyksiin ydinkohdiltaan ja lopuksi Petri Salo kokosi asiat yhteen sekä esitti pohdittavaksi Härmän sairaalamassan "uusiokäyttömahdollisuuden" esim. kaupungin tulevana hallintokeskuksena sekä selvitti Kangas-Annala-hankkeen etenemistä siten, että kun uudet kustannuslaskelmat on saatu, niin lopullinen päätös asiasta tehdään.

Keijo Ylinen kiitti Arto Satosta sekä luovutti hänelle kaupungin muistolahjan ja Petri Salo kiitti osanottajia aktiivisuudesta.

30.1.2010 / ST