Kannanottoja

VALTUUSTON KOKO

 

Kaupunginvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää kunnan ylintä päätösvaltaa.

Vajaan vuoden kuluttua 9.4.2017 valitaan vaaleilla uudet päättäjät ja tällä hetkellä ehdokashankinta on meneillään. Tulevaisuus on täynnä muutoksia ja uudet hallintorakenteet hakevat muotoaan. Rakenteisiin on puututtava, sillä maailma muuttuu. Uusi kuntalaki on tuonut esille myös kysymyksen valtuutettujen määrästä. Olisi hyvä, jos valtuuston määrä pystyttäisiin päättämään mahdollisimman pian, sillä valtuutettujen määrä määrittää myös ehdokkaiden määrän. Kauhavalla on nykyisin 43 valtuutettua. Uuden kuntalain mukaan tulevissa vaaleissa valittavan  valtuuston koko on 27 valtuutettua, jos kunnan asukasluku on alle 20 000.

Kokoomuksen Kauhavan Kunnallisjärjestö pohti asiaa kevätkokouksessaan 12.4.2016. Se oli yksimielinen siitä, että 27 on riittävä määrä valtuutettuja. Näin valtuusto on ketterämpi tekemään päätöksiä. Pienempi valtuusto olisi myös sitoutuneempi hoitamaan yhteisiä asioita kokonaisuutena eikä osakuntakohtaisesti. Kokoomuksen Kauhavan Kunnallisjärjestö ilmaisee huolensa myös lisääntyneestä vastakkainasettelusta eri kuntakeskusten välillä. Yhteisen kokonaisuuden näkeminen ja kateuden hillitseminen luovat elinvoimaisuutta.

Toiminnan terävöittämiseksi olisi myös syytä miettiä hallituksen ja lautakuntien kokoa. Niiden jäsenten määrä tulee olla mahdollisimman pieni, mutta riittävä demokratian toimivuuden kannalta. Tehtäväkentän tulee olla selkeä ja perusteltu. Lisäksi päätöksentekotasot ja toimivallan jako tulee määritellä tehokkuuden, toimivuuden ja demokratian kannalta mahdollisimman sujuvaksi

 

Kokoomuksen Kauhavan Kunnallisjärjestö

Anna-Maija Renko

pj 

KAIKKI TYÖ ON ARVOKASTA

 

Työ on tärkeä osa ihmisen elämää. Lapsia seuratessa on helppo huomata, kuinka luonnollista on tekeminen. Leikki on lapsen työtä ja siihen kuluu aika melkoisen kokonaisvaltaisesti päivän mittaan.   Työ on myös yhteiskunnan ylläpitäjä. Kaikki työ on arvokasta. Suomessa se on erityisen arvokasta.

Tällä viikolla hallitus päätti jatkaa valmistelua äitiydestä aiheutuvien kustannusten korvaamista yrityksille. Vihdoinkin näyttää siltä, että tämä iso epäkohta suomalaisessa työelämässä on korjaantumassa. Suunniteltu kertakorvaus ei ole riittävä kattamaan kaikkia kuluja, mutta suunta on oikea. Sillä ”lapset eivät kuulu firman piikkiin”.

Yhteiskuntasopimuksen hyväksymisellä viestitetään, että Suomi on sopimusyhteiskunta. Laiha sopu on parempi kuin lihava riita. Paikallisella sopimisella on mahdollista parantaa työpaikan ilmapiiriä. Yhteinen tekeminen lisää yhteistyötä ja poistaa hiertävää vastakkainasettelua. Työhyvinvointi on yksi parhaimmista perusedellytyksistä tuottavalle työlle.

Suomessa on edelleen mahdollista, ettei kannata ottaa tarjottua työtä vastaan. Sosiaaliturvamme mahdollistaa sen, että käteen jäävä osuus on suurempi kuin palkasta saatava korvaus.  Euro on hyvä konsultti tässäkin asiassa. Tulevilla veroratkaisuilla on mahdollista tehdä työ kannattavammaksi ja kannustavammaksi.

Erityisen suuri huoli on maatilojen tukien maksun viivästymisistä. Ei voi olla niin, että tehdystä työstä ei saa sovittua tuloa vain toimimattoman tietojärjestelmän takia. Maatilat jättivät viime maanantaina veroilmoituksensa.  Näyttää siltä, että tulot ovat viime vuonna vähentyneet kymmeniä tuhansia euroja eri tiloilla vaihdellen tuotantosuunnittain. Viljelijät ovat tunnollisesti maksaneet ennakkonsa, joten tulevana syksynä valtion on syytä varautua mittaviin veronpalautuksiin.

 

Anna-Maija Renko

Kauhava

 

VALINNANVAPAUS KANSALAISILLE SOTE-SOVULLA

 

Lauantaina 7.11.2015 kokoontui Kokoomuksen puoluevaltuusto ja saimme kuulla, että yöllä oli syntynyt

sote-sopu.

Olemme erittäin tyytyväisiä, että sopu saatiin aikaan ja vaikeiden neuvottelujen jälkeen on syytä rakentaa

luottamusta eri osapuolien välille. Tulevissa neuvotteluissa on vielä lukuisia, suuria yksityiskohtia

päätettävänä, kuten esimerkiksi rahoitus. Mutta tällä sovulla päästiin pieni askel eteenpäin asiassa, jota on

suunniteltu 10 vuotta.

Sote ratkaisun perustana on toimiva julkinen terveydenhuolto, joka toimii koko maan alueella

mahdollisimman yhtenevästi. Tämän uskotaan toteutuvan, kun perusterveydenhuollon ja

erikoissairaanhoidon hoitoketjut saadaan yhteensopiviksi olemassa olevien hyvien käytäntöjen mukaan

riittävällä väestöpohjalla.

Erittäin tyytyväisiä olemme kirjaukseen valinnanvapaudesta, jolla oikeasti voidaan lisätä potilaan omaa

halua valita palveluntuottaja. Käytännössä tämä onnistuu parhaiten jo käytössä olevan palvelusetelin

käyttöä lisäämällä. Uskomme, että tämä lisää alueen pienyrittäjyyttä, erityisesti naisyrittäjyyttä ja siten

palvelujen saatavuutta laadusta tinkimättä. Tärkeää on huolehtia tulevissa päätöksissä, että valinnanvapaus

aidosti lisää palvelujen saatavuutta kustannustehokkaasti. Millään sopimuksilla ei ole oikeus vääristää

kilpailua.

Raha seuraa potilasta –malli on soveltuvin osin käytössä muissa länsimaissa. Nyt sovitun mukaisesti vuoden

2019 alussa Suomessa otetaan käyttöön täydellinen valinnanvapaus terveyspalveluissa eli palvelun voi

tuottaa julkinen, yksityinen tai kolmas sektori. Näillä palveluille määritellään yhteinen laatu ja sitova hinta.

Toiveena oli, että sote-asiassa olisi kuunneltu eri alojen asiantuntijoita ja päädytty maksimissaan 12 alueen

hallintomalliin. Tämä olisi ollut selkeä kokonaisuus ja muodostunut riittävälle väestöpohjalla. Nyt

hyväksytyssä 18 aluehallinto ja 15 sotealueen mallissa osa alueista muodostuu päällekkäisistä alueista ja

hallintohimmeli on valmis jo syntyessään.

Kauhavalla 8.11.2015

Anna-Leena Sorvisto

Anna-Maija Renko

Kokoomuksen puoluevaltuutetut

EDUSKUNTAVAALIT LÄHESTYVÄT

 

Viime lauantaina pidettiin Kokoomuksen puheenjohtajapäivät Porissa. Kauhavalta oli mukana eri Kokoomusyhdistysten edustajia. Tervetulotoivotuksen esitti Kunta- ja liikenneministeri Paula Risikko. Puolue esitteli tässä tilaisuudessa strategisen hallitusohjelmansa, jonka viitenä teemana ovat työ, oppiminen, hyvinvointi, ympäristö ja turvallisuus.

Työ on hyvinvoinnin perusta. Se on paljon muutakin kuin tapa ansaita rahaa. Työssä ihminen voi toteuttaa itseään, kokea yhteisöllisyyttä ja oppia uutta. Kaikki työ on arvokasta. Nykyisin yhä enemmän tulee kiinnittää huomiota työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen.

Oppiminen on kehityksen perusedellytys. Yhteiskunta ja aika muuttuu, joten jatkuva oppiminen on yhä tärkeämpää. Työelämän ja koulutuksen tulee entistä paremmin kohdata, jotta resurssit riittävät.

Hyvinvointi on ihmisen vastuuta itsestään ja toisistaan. Heille, jotka eivät kykene pitää huolta itsestään, tulee yhteiskunnan olla tukena ja turvana. Fyysisen hyvinvoinnin lisäksi nyky-yhteiskunnassa tulee kiinnittää huomioita henkiseen hyvinvointiin. Kirkon merkitystä henkisen hyvinvoinnin lisääjänä ei pidä unohtaa.

Ympäristö vaatii jatkuvaa huoltamista ja hoitoa. Monet nykyelämämme elintavat uhkaavat lähiympäristömme viihtyisyyttä ja kestävyyttä. Kiertotalous on tulevaisuutta. Maanviljelijät ovat luontomme hoitajina konkreettisia erityisasiantuntijoita. Heidän osaamisellaan maaseutumaisema säilyy elinvoimaisena ja tuo raaka-aineita elintarviketeollisuudellemme.

Turvallisuus on yhä tärkeämpi teema sekä sisäisesti että ulkonaisesti. Poliisin toimivaltuudet ja voimavarat mitoitetaan entistä tarkoituksenmukaisemmin. Perheväkivaltaa torjutaan määrätietoisesti. Yhä tärkeämmäksi turvallisuustekijäksi muodostuu myös tietoverkkohyökkäysten ehkäiseminen. Nato-jäsenyys lisäisi Suomen turvallisuutta ja ulkopoliittista vaikutusvaltaa.

 

Kaiken kaikkiaan puheenjohtajapäivät loivat tunnelman yhtenäisestä puolueesta, joka valmistuu tuleviin eduskuntavaaleihin haastajan asemasta. Huomiomme kiinnittyi myös lehdistön tapaan käsitellä esillä olevia asioita. Hyvistä kokonaisuuksista poimittiin osa-alue, josta lähes reaaliaikaisesti kirjoitettiin negatiiviset otsikot. Medialla pitää olla valtaa, mutta tarkoitushakuinen sanoman vääristäminen ei ole asiallista toimintaa.

KAUHAVAN RAKENNUKSET

Jokainen rakennus on aikakautensa kuva.  Kauhavalta löytyy hyväkuntoisia vanhoja rakennuksia, joita on huolellisesti hoidettu. Alahärmän kirkko äänestettiin äskettäin Suomen kauneimmaksi kirkoksi. Lentosotakoulun linnarakennus ja monet vanhat maalaistalot ovat säilyneet käyttökelpoisina.  Knuuttilan raitilta ja Hakolan sairaalan alueelta löytyy historiallisia rakennuksia. Viime aikoina keskustelu on käynyt kiivaana Kauhavan erilaisten rakennusten kunnosta.  On totta, että menneiden vuosien rakennusten korjausvelka aiheuttaa ongelmia uusien vaatimusten takia.

Kokoomuksen Kauhavan Kunnallisjärjestö on huolissaan sekä mielikuviin perustuvista rakennusten kuntolausunnoista että julkisiin rakennuksiin kohdistuvan päätöksenteon hitaudesta. Erityisesti homepuheet ja yksittäiset mielipiteet ohjaavat päätöksentekoa tarkoitushakuisesti erilaisten mieltymysten mukaan. Olisi tärkeää ja taloudellisesti järkevää, että päätöksenteko pohjautuisi tehtyihin tutkimustuloksiin ja luotettaviin kuntoarvioihin.Nykyisin rakennusten rakentamista ja korjausta ohjaa mittava lainsäädäntö ja erilaiset suositukset. Valvontaorganisaation tehtävä on tarkastaa, että näitä sääntöjä ja määräyksiä noudatetaan. Koskaan aikaisemmin ei rakennusten rakentamista ja korjausta ole yhtä huolellisesti dokumentoitu.

Kokoomuksen Kauhavan Kunnallisjärjestö toivoo, että julkisten rakennusten rakennustoimikuntien kokoonpanoon paneuduttaisiin huolellisesti. Tärkeää on, että valittavat ihmiset ovat laaja-alaisesti sidoksissa kyseiseen hankkeeseen ja paneutuvat huolellisesti tehtäväänsä. Hankesuunnittelussa tulee olla eri sidosryhmien osaajia. Mukana tulee olla käyttäjien edustajia, luottamushenkilöiden rakennusteknistä asiantuntemusta ja asiansa osaavia virkamiehiä. Sillä esimerkiksi suunnittelija suunnittelee vain käytettävissä olevin tiedoin. Rakentaminen on laaja kokonaisuus, joka onnistuessaan on hyvin erilaisten osaajien summa. Kokoomuksen Kauhavan Kunnallisjärjestö on huolissaan päätöksenteon hitaudesta. Toisaalta tämä on ymmärrettävää, sillä julkinen keskustelu tuo oman paineensa ja laajat tutkimustulokset vaativat aikaa. Oma lukunsa on luottamushenkilöiden omat tarkoitusperät. Virkamiesten vastuu on suuri ja vaatii jatkuvaa kouluttautumista, jotta esitykset ovat laillisia ja nykyisten vaatimusten tasolla.

Kustannukset päätöksenteon hitaudesta ja asiantuntemattomuudesta ovat suuria. Tänä päivänä rakennukset suunnitellaan ja rakennetaan hyvin tiukkojen lakien ja asetusten mukaisesti. Rakennusala on valvotuimpia toimialoja maassamme. Rakennusten käyttötarkoitus määrää erilaisia rakennusteknisiä asioita. Prosessi etenee loogisesti ja jokaisessa vaiheessa tulisi olla hereillä, ettei sitten jälkikäteen tarvitse ruveta kalliiseen muutosprosessiin.

KAUHAVAN KOKOOMUSNAISET VALMISTAUTUVAT EU-VAALEIHIN (7.4.2014)

 

Kauhavan Kokoomusnaiset valmistautuvat kevään EU-vaaleihin tutustumalla ehdokkaiden teemoihin ja taustoihin. Suomi liittyi Euroopan unioniin lähes 20 vuotta sitten. Nyt on aika jatkaa sen kehittämistä rakentavalla tavalla. Byrokratiaa on vähennettävä ja yritysten toimintaedellytyksiä parannettava, jotta saadaan luotua uusia työpaikkoja. Myös energian hinnan pitäminen järkevällä tasolla on yksi Euroopan menestymisen elinehto. Kauhavan Kokoomusnaiset ovat tyytyväisiä nykyisiin Eu edustajiinsa. Eija-Riitta Korhola on tehnyt pitkän työuran EU-parlamentissa ja hänen erityisosaamistaan on hyödynnetty ilmasto- ja energiapolitiikassa. Sirpa Pietikäinen on sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan 1. varapuheenjohtaja sekä talous- ja raha-asioiden 

ja naisten oikeuksien valiokuntien varajäsen. Hän on tuonut osaamistaan kilpailulainsäädäntöön EU-tasolta. Kilpailutuksen osaaminen ei vielä ole riittävällä tasolla, vaan sitä on kehitettävä, jotta voimme parantaa paikallisten yritysten toimintaedellytyksiä. Petri Sarvamaa on lyhyessä ajassa oppinut vaikuttamaan EU:ssa. Hän on saanut merkittäviä päätöksiä läpi erityisesti maatalouspolitiikassa. Juuri nyt on ajankohtaista viranomaisvalvonnan yhtenäistäminen.

Kauhavan Kokoomusnaiset ovat sitä mieltä, että on tärkeää painottaa Euroopan unionin merkitystä turvallisuuspolitiikassa. Pohjanmaan Kokoomuksen ehdokkaan, lapualaisen Kai Pöntisen, asiallinen keskustelu Suomen NATO-jäsenyydestä on paikallaan. Puolustusliitto Natolla on 28 jäsenmaata. Päätöksenteko on poliitikoilla ja toteuttaminen sotilailla. Suomi on Naton kumppani, mutta Nato lupaa puolustaa vain jäseniään. Muista EU-ehdokkaista on mainittava oululainen diplomi-insinööri Mari-Leena Talvitie, jolla on pohjalaiset sukujuuret. Hän on aloittanut kuntapolitiikassa 

Ilmajoella ja toiminut myös Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. EU-ehdokkaista löytyy myös yrittäjyyden ammattilaisia: heitä ovat kauppatieteiden maisteri Pia Kauma ja ekonomi Lisa Sounio-Ahtisaaari. Vakuuttava on myös nuori lakimies Antti Häkkänen, joka toimii pääministerin erityisavustajana. Pyrimme saamaan ehdokkaita kiertueohjelmiensa puitteissa myös Kauhavalle, jotta äänestäjät pääsevät tutustumaan heidän näkemyksiinsä.

 

Anna-Maija Renko, Kauhavan Kokoomusnaiset ry, puheenjohtaja

RUOKA TYÖLLISTÄÄ POHJALAISIA (SUOMALAISIA) (24.04.2013)

Pitkin kevättä on jatkunut keskustelu elintarvikkeiden alkuperämerkinnöistä. Kohu alkoi hevosenlihasta ja jatkui mm. sillä mitä paistijauheliha merkinnällä varustettu pakkaus saa pitää sisällään. Suomessa kuitenkin tuotetaan maailman puhtainta ruokaa. Kotimaisen ruoan käyttö on vastuullista. Esimerkiksi eläinten hyvinvointikriteerit ovat monia muita maita tiukempia. Lähiruoka on lähtöisin läheltä, se työllistää alueen ihmisiä niin maataloustuotannossa kuin ruoan jatkojalostuksessa. Kokoomuksen Kauhavan kunnallisjärjestö haluaa painottaa vastuullisista hankintaprosessia julkisissa hankinnoissa, jotta lähellä tuotettu ruokaa pääsee ihmisten ulottuville helpommin.

Suurin osa suomalaisista haluaa syödä puhdasta kotimaista ruokaa ja erityisesti heille tulee tarjota aidosti mahdollisuus valita, mitä syövät.  Myös julkisessa ruokahuollossa tulee entistä enemmän ottaa huomioon ruuan alkuperä, laatu ja puhtaus. Hankintalaki antaa jo nyt mahdollisuudet lähellä tuotetun ruoan käyttöön. . On hyvä, että viime kuukausina on nostettu esille ruuan alkuperä. Hevoslihakohu aiheutti välittömästi sen, että kotimaisesta naudanlihasta on pula ja tuottajahintoihin on luvattu korotuksia.

Pakkausmerkinnät eivät useinkaan kerro tarpeeksi ruoan alkuperästä. Ne saattavat olla jopa harhaanjohtavia. Kannustammekin elintarvikealan yrityksiä merkitsemään ruoan alkuperän selvästi ja mahdollisimman tarkasti pakkauksiin. Myös ravintoloissa olisi syytä tuoda esille annosten raaka-aineiden alkuperä. Jo nyt muutamat ravintolat käyttävät lähiruokaa tarjonnassaan ja kuluttajalla on aito mahdollisuus valita kotimainen, lähialueella tuotetuista tarvikkeista valmistettu ruoka. 

Elintarviketeollisuudesta saavat palkkansa noin 300 000 tuhatta suomalaista. Kauhavalla maatilojen kokonaistulot ovat yli 100 miljoonaa euroa. Suomeen tarvitaan kipeästi vientituloja ja elintarvikeviennin lisääminen voisi olla eräs mahdollisuus -  laatu ja puhtaus myyntivalttina. Tuodaan suomalainen työ ja alkuperä paremmin esille!

 

Kokoomuksen Kauhavan Kunnallisjärjestö

ELÄMÄÄ, EI KOULUA VARTEN (4.3.2013)

Katse nuorten hyvinvointiin on tämän hetken tärkeimpiä asioita. Lukioverkkoa ja ammatillista koulutusta tulee kehittää tehdä rintarinnan tasa-arvoisesti. Nuorisotakuu tuli voimaan vuoden alussa. Tämä tarkoittaa, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu- opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.

Koulutusten kehittämisessä tarvitaan yhteistyötä alueen elinkeinoelämän, työvoimahallinnon ja oppilaitosten sekä kuntien päättäjien kesken. Koulutuksen tulee vastata lähialueen tarpeita, jotta sitä voidaan suunnitella suhteessa tarvittaviin ja työllistäviin työpaikkoihin. Koulutuslinjoiksi tulisi suunnitella nuoria kiinnostavia aloja. Suomen Yrittäjäopistolla ja Järviseudun ammattioppilaitoksen yhteistyöllä voidaan ylläpitää ja kehittää uusia mahdollisuuksia. Alueellamme on hyvä työllisyystilanne ja koulutetuista ammattiosaajista on puutetta.  Kauhavan työllisyystilanne on paras Etelä-Pohjanmaalla. Myös isojen ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle työvoimantarve kasvaa.  Opiskelupaikkojen vähentäminen on ristiriidassa tämän kanssa.                 

Alueemme lukioverkkoa tulisi tällä hetkellä kehittää niin, että meillä olisi fyysisesti kaksi erillistä lukiota, joilla olisi yhteinen hallinto. Tärkeätä on lukioverkkoyhteistyö Lappajärven ja Evijärven lukioiden kanssa. Toimimme mukana yhteistyössä Opinlakeus- oppilaitosverkostossa, johon kuuluu 31 alueemme lukiota, ammatillista oppilaitosta, kansanopistoa ja aikuiskoulutuskeskusta.  Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) määrittelee lukio-opetuksen jo nyt lähialuepalveluksi eikä lähipalveluksi.   

 Talouden sopeuttamisella ei tule heikentää koulutuksen laatua. Viime aikoina on esitetty huolta ammatillisen koulutuksen opetuksen tasosta, työssäolojaksojen valvonnasta ja työelämän sääntöihin perehdyttämisestä. Näitä asioita tulee valvoa opetuksen järjestäjän taholta. Työajan noudattaminen, vastuun kantaminen ja ammatin oppiminen on oppilaitoksen vastuulla. Oppilaitos viestittää omalla toiminnallaan yhteiskunnan sääntöjen noudattamisen tärkeyttä.

Kaiken koulutuksen keskittäminen kasvukeskuksiin tarkoittaa sitä, että 16-vuotias nuori joutuu muuttamaan pois kotoaan. Onko varmistettu riittävä asunnontarjonta, esimerkiksi asuntoloita nuorille; jonka lisäksi on mietittävä kuinka varmistetaan nuoren elämänhallintataidot ja päivittäisten rutiinien hoitaminen. Asunnoista on huutava pula, eivätkä kaikki mahdu yhteiskunnan kustantamiin opiskelija-asuntoihin. Vähävaraisilla perheillä ei ole varaa vuokrata vapailta asuntomarkkinoilta asuntoa lapselleen. Tällainen syrjäytymisuhka on vaarana nuorilla, joiden koti on kaukana kasvukeskuksesta, vaihtoehtona voi olla jättäytyminen kokonaan koulutuksen ulkopuolelle. Koulutuksen puuttuminen aiheuttaa varmasti ongelmia. Nuorisosta yli puolella menee varmasti paremmin kuin koskaan ennen. Pahimmat ongelmat koskevat pientä, mutta vaikeasti autettavaa ryhmää. Nuorisotakuun tehtävänä on tuoda syrjäisemmille alueille haluttuja koulutuspaikkoja ja työharjoittelupaikkoja.

Kauhavan Kokoomusnaiset kantavat suurta huolta alueemme peruskoulunsa päättävistä nuorista, jotka ovat tulevia asukkaitamme ja veronmaksajiamme. Toivottavasti he jäävät asumaan Kauhavalle ja saavat perustaa perheensä tänne ja työllistyvät kotiseudullaan.

Kauhavan Kokoomusnaiset

UUSI KAUHAVA TARVITSEE MONIARVOISTA PÄÄTÖKSENTEKOA (28.11.2012)

Uusi Kauhava on toiminut uudessa kuntaliitoksessa neljä vuotta. Viides vuosi alkaa ensi vuoden alussa uusien kuntapäättäjien toimesta. Tilanne on haasteellinen sekä kuntatalouden, että yhä kiihtyvän rakennemuutoksen vuoksi. Maailma ympärillä muuttuu ja laaja-alaista osaamista ja kokemusta tarvitaan.

Vaalit olivat Kauhavalla sinänsä yllätyksettömät. Perinteiset puolueet hävisivät hieman ääniosuuksiaan ja Perussuomalaiset voittivat kaksi paikkaa ja saavat tuloksen mukaisen edustuksen kaupunginhallitukseen ja kaikkiin lautakuntiin.

On aivan selvää, että suurin puolue eli Keskusta ottaa kaupunginvaltuuston puheenjohtajuuden ja valitsee siihen sopivan henkilön Kauhavalta, koska kuntaliitos sitoo vielä vanhaa pitäjäjakoa.

Muiden ryhmien osuus annetuista äänistä oli 55 % ja Keskustan 45 %, mikä tarkoittaa, että muilla ryhmillä on enemmistö valtuustossa. Tämän pitäisi luonnollisesti näkyä myös paikkojen jaossa ja kaikkien puheenjohtajien suhteellisessa valinnassa.  Ei olisi oikeudenmukaista, että muut puheenjohtajuudet kuuluisivat samalle poliittiselle ryhmittymälle.  Mikään puolue ei ole siis ansainnut 100 % keskeisistä puheenjohtajuuksista.

Kauhavan on hyvä säilyä moniarvoisena kaupunkina ja puheenjohtajuudet tulee jakaa puolueiden kesken ääniosuutta vastaavasti. Kauhavan kokoisissa kaupungeissa on yleistä, että keskeiset puheenjohtajuudet ovat eri puolueista. Mielestämme on luonnollista, että Kokoomus kaupungin selvästi toiseksi suurimpana ryhmänä nimeää hallituksen puheenjohtajan ja henkilö valitaan sopimuksen mukaisesti Alahärmän kaupunginosasta.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja ei edusta vain omaa kaupunginosaansa vaan koko Kauhavaa. Hänellä täytyy olla kyky nähdä kaikkien kaupunginosien ja kylien kehittämistarpeet ja valmistella niitä tasapuolisesti yhdessä virkamiesjohdon kanssa eteenpäin.

Tämän päivän maailmassa tarvitaan hyvän esiintymiskyvyn ja kielitaidon lisäksi kokemusta myös yli kaupunginosarajojen ylittävää luottamusta. Erinomaista hyötyä on kokemuksesta maakunnallisesta ja kansallisesta päätöksenteosta. Tärkeää on, että keskeisillä puheenjohtajilla on läheiset suhteet niin maan hallitukseen, keskeisiin virkamiehiin kuin etujärjestöjen edustajiin. Näille verkostoille on joka päivä jatkuvaa käyttöä, jotta Kauhava kehittyisi ja pystyisi puolustamaan asemaansa kovassa muutosvauhdissa.

Hallituksen puheenjohtajalla täytyy olla myös riittävästi aikaa luottamustehtävänsä hoitamiseen, sillä tämän kokoisessa kaupungissa se on lähes puolipäivätoiminen työ. 

Kokoomus on edelleen valmis kantamaan oman vastuunsa Kauhavan tasapuolisesta kehittämisestä, yritysten hyvinvoinnista, uusista työpaikoista ja tärkeiden peruspalveluiden saatavuudesta.

Arvostamme avointa, keskustelevaa ja moniarvoista päätöksentekoa ja tulemme esittämään, että kaupunginhallituksen puheenjohtaja valitaan Kauhavalla esityksestämme. Me haluamme pääministeripuolueena käyttää kaikki osaamisemme ja suhteemme Kauhavan kaupunkilaisten hyväksi. Kauhavan ainoa istuva kansanedustaja on valtuustoryhmässämme.

Meillä on lukuisia hyviä henkilöitä vastuullisiin tehtäviin; miehiä, naisia, nuoria ja eri koulutustaustaisia. Yhteistä heille on myös se, että nämä henkilöt nauttivat laajaa luottamusta yli kaupunginosarajojen ja he osaavat toimia myös järkevästi kovassakin paineessa.   

Kauhavan Kokoomuksen Kunnallisjärjestö

 

PUHETTA PÄIVÄHOIDOSTA HUNURIJÄRVELLÄ (16.8.2011)

Kauhavan Kokoomusnaiset keskustelivat päivähoidon nykytilasta 16:s elokuuta luonnonkauniilla Matkailukeskus Hunurijärvellä. Asiantuntijoina kuultiin Kuntayhtymä Kaksineuvoisesta sosiaalipalvelujen johtaja Eija Ala-Toppari-Peltolaa ja varhaiskasvatusjohtaja Mirja Kivikangasta.

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella päivähoitoa järjestetään päiväkodeissa (9 kpl), ryhmäperhepäivähoidossa eli ryhmiksissä (5 kpl) ja perhepäivähoitajien kodeissa. Alueella on yhteensä noin 780 lasta kunnallisen päivähoidon piirissä. Perhepäivähoitajia on tällä hetkellä noin 85.

Perhepäivähoitajista suurin osa on jo koulutettuja tai parhaillaan kouluttautumassa. Koulutusta järjestetään SEDU:ssa, Lapuan kristillisessä opistossa ja oppisopimuskoulutuksena. Kauhavalla on saatu hyvin uusia perhepäivähoitajia.

Myös perhepäivähoitajat ovat siirtyneet tämän vuoden elokuun alussa työaikalain piiriin. Hoitajille kertyvät ylityövapaat tulevat näin ollen lisäämään varahoitopaikkojen tarvetta. Perhepäivähoitajien työaika tasataan kolmen kuukauden jaksoissa, joten muutoksen vaikutukset alkavat näkyä käytännössä lähikuukausien aikana.

Yleensä lapselle haetaan hoitopaikkaa vanhempien työssäkäynnin tai opiskelun vuoksi. Näissä tilanteissa hoitopaikka on lain mukaan järjestettävä kahden viikon kuluessa hakemuksen jättämisestä. Käytännössä hoitopaikka järjestetään usein huomattavasti nopeamminkin, jopa seuraavaksi päiväksi. Näin lyhyessä ajassa ei kuitenkaan välttämättä järjesty vielä pysyvä hoitopaikka, vaan se voi vielä vaihtua.

Hoitopaikkojen tarve vaihtelee paitsi yleisen taloudellisen tilanteen ja työllisyyden mukaan, myös vuodenaikojen mukaan. Kevättalvi on kiireisintä aikaa hoitopaikkojen järjestelyissä ja tyypillisesti huhtikuussa tulee selvä piikki uusien hoitopaikkojen kysyntään.

Lapsilla, jotka eivät vielä ole oppivelvollisuuden piirissä, on Suomessa ns. subjektiivinen päivähoito-oikeus. Toisin sanoen alle kouluikäinen lapsi on oikeutettu päivähoitopaikkaan, vaikka sitä ei tarvittaisi vanhempien työssäkäynnin tai opiskelun vuoksi.

Kaksineuvoisen toiminta-alueella on lapsia päivähoidossa myös ns. lastensuojelun tukitoimena. Tällaisen hoidon tarve on lisääntynyt ja se on yksi tärkeä tapa auttaa koko perhettä ja vanhempia, jotka tarvitsevat erityistä tukea vanhemmuudessa. Tukeen voi liittyä myös arjen hallinnan opettelemista lapsiperheiden kotipalvelun työntekijän opastuksella.

Lähitulevaisuudessa Kauhavalla on todennäköisesti tarvetta kahdellekin uudelle päiväkodille. Etenkin vuorohoitopaikkojen tarve tulee lisääntymään ja toisaalta monet perheet toivovat jo pienille lapsille päiväkotihoitoa. Muita tulevaisuuden kehittämiskohtia ovat osapäiväryhmät ja avoin toiminta.

Kuntaremontin vaikutuksia päivähoitoon voi vain arvailla. Varhaiskasvatuksen siirtymisellä sivistystoimen alaisuuteen voi olla vaikutuksia myös Evijärven ja Lappajärven päivähoidon järjestämiseen.

Joillakin paikkakunnilla on tarjolla myös yksityistä päivähoitoa, jota tuetaan KELA:n maksamalla yksityisen hoidon tuella. Tuen hakijana on perhe ja se maksetaan palvelun tuottajalle. Yksityiset päiväkodit ovat usein erikoistuneita esim. musiikkiin, kielikylpyyn tai liikuntaan.

Kauhavan Kokoomusnaiset ry


 

VASTUULLINEN TYÖ VAATII MYÖS PERINTEISIÄ ARVOJA (27.4.2011)

Kansallinen Kokoomus saavutti juuri pidetyissä eduskuntavaaleissa historiallisesti suurimman puolueen aseman. Tuloksen merkittävyyttä korostaa se, että Kokoomus on päättyneellä, hyvin vaativalla vaalikaudella ollut keskeinen vastuunkantaja. Pohjanmaan Kokoomuksen piirikokous ilmaisee tyytyväisyytensä Vaasan vaalipiirin tulokseen, koska kasvatimme kannatustamme vaalipiirin alueella yli tuhannella äänellä.

Piirijärjestö vaatii kevätkokouksessaan valtakunnan konkreettisen politiikan muuttamista yrittäjyyteen kannustavaksi, koska Pohjanmaa ja Suomi elävät yrittäjyydestä. Hyvinvointi syntyy työtä tekemällä ja yrittämällä.

Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan suunta päätetään alkaneella vaalikaudella ja se vaatii vastuullista maatalousosaamista ja kokoomuslaista ministeriä. Maatalous ja siihen liittyvät elinkeinon alat pitävät Pohjanmaan kylläisenä ja sykkeessä.

Pohjanmaan Kokoomus haluaa jatkaa periksiantamatonta työtään perinteisemmän ja oikeistolaisemman Kokoomuksen ja Isänmaan puolesta.

 

Pohjanmaan Kokoomuksen piirikokouksen kannanotto


 

VIINISSÄ ON TOTUUS

Vanha sanonta kertoo, kuinka iankaikkista on keskustelu alkoholista. Vaalien läheisyydessä myös tällä aiheella on helppo politikoida. Niin kävi näidenkin vaalien alla. Laki alkoholimainonnasta jäi pöydälle, koska haluttiin takertua lillukanvarsiin. Lakimuutoksen tarkoituksena oli puuttua alaikäisten viime aikoina lisääntyneeseen alkoholinkäyttöön.

Mainonta perustuu aina mielikuviin ja sen tarkoituksena on lisätä tuotteen myyntiä. Alkoholimainonnan rajoitukset ovat lähinnä kosmeettisia, sillä nykyisenä internet-aikakautena monenlaista mainosta on saatavilla ympäri vuorokauden. Nuorille nettimaailma on jopa fyysistä elämää todellisempaa.

Suomessa kulutetaan noin 10 litraa puhdasta alkoholia vuosittain henkilöä kohden, joten kohtuus on kaukana. Tosiasia on, että alkoholin aiheuttamat terveysriskit, kuten masennus ja maksasairaudet ovat merkittävästi lisääntyneet. Alkoholiriippuvuus on myös yleisesti tiedossa.

Kohtuudella käytettynä viinillä on todettu olevan positiivisia vaikutuksia, kuten hyvän ruuan kanssa se saa aikaan uskomattomia makuelämyksiä. Se lisää sosiaalisuutta, rentouttaa ja voi vapauttaa ahdistuksista. Punaviinihän sisältää myös terveellisiä flavonoideja.

Nykymuotoinen kouluvalistus ei tunnu uppoavan nuoriin. Uudet televisiomainokset koskettavat. Kuinka kamalalta näyttää, kun nuori, kaunis nainen oksentaa käsilaukkuunsa tai miten surullista pikkupojan on mennä yksin kalaan, kun isä ei jaksa krapulan vuoksi herätä kaveriksi.

Tärkeä kysymys on myös se, kuka täysi-ikäinen hakee alaikäiselle nuorelle laittoman alkoholin? Onko se oma äiti tai isä, vanhempi sisarus vai hyvä kaveri. Tuleeko tämän vastuullisen aikuisen mieleen, mitä haittaa tästä saattaa kehittyvälle nuorelle aiheutua. Tällaista laittomuutta on mahdoton valvoa. Kysymys on välittämisestä ja vastuusta.

Viinissä on totuus, mutta se pitäisi ostata oikein opettaa ja oivaltaa.

Anna-Maija Renko


 

POSTILAATIKKOISÄT (24.1.2011)

Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja eri puolueet ovat huolestuneita lapsiperheiden hyvinvoinnista. Eikä suinkaan syyttä. Tuloerot ovat kasvaneet ja yksihuoltajaperheiden määrä lisääntynyt. Jokaisella eroperheellä on oma murhenäytelmänsä. Haavoitettuja on paljon.

Yksinhuoltajien asemaa on pyritty parantamaan erilaisia etuisuuksia lisäämällä, esimerkiksi lapsilisään tulee yksinhuoltajakorotus noin 50 euroa kuukaudessa jokaiselta lapselta. Saattaa näyttää siltä, että etuisuuksien korotukset lisäisivät ns. postilaatikkoisien määrää. Näillä tarkoitetaan isiä, jotka asuvat eri osoitteessa, joskus vain postilaatikko-osoitteessa. En kuitenkaan usko, että pelkästään etuisuuksien tavoittelussa isät ajetaan postilaatikoihin. Taustalla on mitä moninaisimmat syyt. Monet nykyiset isät ovat ns. vapaankasvatuksen saaneita lapsia, jotka ovat eläneet nuoruutensa erittäin päihdemyönteisessä ajassa. Lapsiperheessä saattaa arjen vastuut tuntua ylivoimaisilta, jolloin tilanteet karkaavat käsistä.

Jokainen perhe on erilainen ja avuntarpeet vaihtelevat. Lisäksi kuntien erilaiset taloudelliset tilanteet aiheuttavat eriarvoisuutta perheisiimme. Mahdollisimman aikaisessa vaiheessa annettu apu helpottaa perheen elämää. Toivottavasti tarpeelliset yksinhuoltajaetuisuudet eivät ruoki perheiden hajoamista.

Anna-Maija Renko
Kauhava


 

ALKOHOLIN ONGELMAKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄT ENITEN LAPSET (25.2.2010)

"Olen alkoholisti. Olut maistuu harva se ilta. Enemmän tai vähemmän. Ja siitä suurin vitsaus on perheriita”, näin nimimerkki Karjuaho analysoi elämäänsä internetissä Plazan keskustelupalstalla viime syksynä.

Aikuisen alkoholiongelma ulottuu väistämättä lapsiin ja koko perheeseen. Se kantautuu myös työyhteisöön ja sukulaisiin. Toisin sanoen juuri niiden ihmisten elämään, jotka välittävät ja luottavat eniten. Pohjanmaan kokoomusnaiset ry haluaakin, että lasten asemaan alkoholi- ja päihderiippuvaisessa perheessä kiinnitetään erityistä huomiota.

Lastensuojelulain mukaan lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Päihderiippuvaisessa perheessä lapsen hyvinvointi jää helposti alkoholin varjoon ja lapsi jää vaille tarvitsemaansa huolenpitoa ja hoivaa. Vanhempi laiminlyö perusvelvollisuuksiaan ja lapsi kasvaa levottomissa ja epäterveellisissä olosuhteissa.

Pohjanmaan Kokoomusnaiset ry:n varapuheenjohtaja Päivi Sainio toteaa, että kun lapselta puuttuu turvallisen aikuisen malli ja hän kokee olonsa turvattomasti omassa kodissaan, seuraukset ovat väistämättömät. Turvattomuus saattaa näkyä rauhattomuutena koulussa. Tästä syystä Pohjanmaan Kokoomusnaiset ry vaatii kunnilta riittävää tukea kunnalliseen perhetyöhön sekä lisäksi niille kolmannen sektorin tahoille, joiden tavoitteena on tukea lapsiperheiden jaksamista.

Kokoomusnaiset katsoo, että alkoholi- tai muu päihderiippuvuus on ehkäistävä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Alkoholin ja päihteiden käytön vaaroista on myös puhuttava lapsille ja nuorille avoimesti. Ensisijaisia tiedottajatahoja voivat olla perheneuvola ja kouluterveydenhuolto. Ongelmatilanteissa myös vanhempien itsetuntoa tulee vahvistaa, jotta he voivat ottaa vastuuta lastensa kasvattamisesta ja huolehtimisesta. Kokoomusnaisten mukaan tukitoimissa luontevia yhteistyötahoja olisivat muun muassa vanhempainyhdistykset, Mannerheimin lastensuojeluliiton paikallisosastot sekä Pelastakaa lapset ry. yhdessä kuntien tarjoamien palvelujen kanssa.

Lisätiedot:

Päivi Sainio
Pohjanmaan Kokoomusnaiset ry.
varapuheenjohtaja


 

VALTA VAIHTUU

Kirkossa on isänpäivänä luottamushenkilövaalit. Ennakkoon voi äänestää jo marraskuun alusta alkaen. Ennakkoäänestyspaikat on pyritty tuomaan lähelle seurakuntalaisia, jotta mahdollisimman moni käyttäisi äänivaltaansa.

Päättyvä vaalikausi on ollut mielenkiintoinen ja uusia ovia avaava. Ensimmäiset kaksi vuotta rakennettiin hallintoa uuteen Kauhavan seurakuntaan ja jälkimmäiset kaksi vuotta sitä on sovellettu käytäntöön. Nyt on vaalien aika ja uudet luottamushenkilöt pääsevät keskittymään toiminnan kehittämiseen uusissa rakenteissa.

Piispantarkastuksessa oltiin erityisen tyytyväisiä valittuun kappeliseurakuntamalliin ja kirkkoneuvoston kokoonpanoon. Samaan hengenvetoon neuvottiin lisäämään yhteistyötä ja miettimään, mitä toimintoja olisi järkevä yhdistää. Esille nousi esimerkiksi maahanmuuttajien parissa tehtävä työ.

Kauhavan alueneuvosto muodostettiin kappeleiden rinnalle tasapainottamaan hallintoa. Sen tehtävä on ohjata ja johtaa seurakuntatyötä Kanta-Kauhavan alueella. Tarkoituksella alueneuvostoon valittiin eri henkilöt kuin varsinaiseen kirkkoneuvostoon. Pyrkimyksenä oli lisätä kosketuspintaa seurakuntalaisiin. Alkutaipaleellaan alueneuvoston toiminta on ollut irrallista ja hakenut omaa paikkaansa. Uusi, kokonainen vaalikausi antaa mahdollisuuden toiminnan kehittämiseen. Yhteistyötä alueneuvoston vastuuryhmien kanssa tulisi kehittää. Tapaamiset muiden kappelineuvostojen luottamushenkilöiden kanssa helpottaisivat yhteisen sävelen löytämistä. Vastuuryhmien yhtenäistäminen eri kappeleissa olisi mielestäni tarpeen.

Tiedonkulkuun on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Neuvostojen esityslistat ja pöytäkirjat voisi laittaa seurakunnan kotisivuille kaikkien luettaviksi. Tämä lisäisi hallinnon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Uuden vaalikauden alussa koulutuksen järjestäminen sekä seurakunnan työntekijöille että uusille luottamushenkilöille on tarpeellista.

Kahdessa vuodessa alueneuvoston työ on saatu alkuun. Valta vaihtuu ja nyt Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa Kauhavan seurakunnan tuleviin päätöksiin..

Anna-Maija Renko


 

HYVÄ, KAUHAVALAISET!

Viikon ajan uutiset ovat päivittäin kertoneet kirkosta eronneiden kasvavia lukuja. Pain on täynnä 20.000. Soitin Kauhavan seurakunnan kirkkoherranvirastoon ja kysyin, mikä on tilanne seurakunnassamme.

Kuluvan lokakuun aikana Kauhavan seurakunnasta, siis koko isosta seurakunnasta, on eronnut kolme (3) jäsentä. Kanslistin mukaan luku on tavanomainen, kun veropäätökset ovat juuri tulleet. Olimme molemmat tilanteeseen kovin tyytyväisiä. Siis: Hyvä, kauhavalaiset!

Ritva Heinonen
Kauhava


 

SEURAKUNTAVAALEISTA

Onkohan koskaan seurakuntavaalien alla käyty kirkon ympärillä niin kiivasta keskustelua kuin nyt. Keskustelun nostatti yksi televisio-ohjelma, mikä samalla osoittaa television vallan tiedotusvälineenä. Ja mistä on kysymys? Kirkon suhtautumisesta rekisteröidyssä parisuhteessa eläviin.

Muistamani mukaan rekisteröityjä parisuhteita on nyt noin 1.500 ja niitä on purkautunut pari sataa. Tilastokeskuksen täsmälliset tiedot ovat vuodelta 2008 ja silloin oli rekisteröityjä miespareja 579 ja naispareja 665, yhteensä siis 1.244. Lapsia näissä sateenkaariperheissä oli 187.

Tämä keskustelu ja siitä aiheutunut kirkosta eroamisen kasvava määrä ovat jättäneet alleen seurakuntavaalien tärkeän uudistuksen eli 16- ja 17-vuotiaiden tuoreen mahdollisuuden äänestää. Kauhavan seurakunnassa tämä mahdollisuus on noin 400 nuorella.

Toivon, että nuoret tunnistavat sen kauaskantoisen merkityksen, mikä tähän äänioikeuteen sisältyy. Jos nuoret äänestävät innokkaasti, nousee välittömästi esiin keskustelu äänestysikärajan alentamisesta myös kunta- ja valtiollisissa vaaleilla. Jos taas osallistuminen on laimeaa, asia taitaa saada hiljaiset hautajaiset.

Ennakkoäänestyspaikkojen runsaus helpottaa meidän kaikkien äänestysmahdollisuutta. Lukioihin viety mahdollisuus äänestää koululla on mielestäni seurakunnan oiva kädenojennus nuorille. Toivottavasti nuoret tarttuvat tähän käteen.

Ja toivottavasti me 18 vuotta täyttäneet äänestämme sankoin joukoin, nyt jos koskaan on aika vaikuttaa asioihin.

Ritva Heinonen
Kauhava


 

KOKOOMUS KUUNTELEE - KUUNTELEEKO KIRKKO (Komiat -lehti 25.8.2010)

Syksyn seurakuntavaalit ovat historiallinen tapahtuma, sillä ensimmäistä kertaa Suomessa 16–vuotiaat pääsevät vaaliuurnille. Kauhavan Kokoomusnaiset ja Kauhavan Kokoomus järjestivät viime kesämarkkinoilla kyselyn, jossa ihmisiltä tiedusteltiin tulevan syksyn seurakuntavaaleihin liittyviä asioita. Valtakunnallisesti Kokoomus lähtee vaaleihin teemalla: ” Kokoomus kuuntelee – kuunteleeko kirkko.”

Kysyimme, aiotko äänestää tulevissa seurakuntavaaleissa. Ilahduttavaa oli, että yli 70 % vastanneista aikoi äänestää ja vain 5 % ei aikonut äänestää missään tapauksessa. Viime vaaleissa valtakunnallinen äänestysprosentti oli 14%. (Alahärmä 23%, Kauhava 23%, Kortesjärvi 38% ja Ylihärmä 35%). Kirkon demokratian kannalta olisi tärkeää, että mahdollisimman moni äänestäisi. Vaaleilla valittu valtuusto käyttää ylintä päätösvaltaa kirkon asioissa.

Moni oli sitä mieltä, että paremmin tulisi äänestettyä, jos äänestyspaikat olisivat lähellä, kuten esimerkiksi kaupoissa tai kirjastossa. Myös tuttu ehdokas madaltaisi äänestyskynnystä. Ehdokashankinta on meneillään, joten älä epäröi lähteä ehdokkaaksi. Ehdokasasettelu päättyy 15.9.2010. Tulevat seurakuntavaalipäivät ovat sunnuntaina, isänpäivänä 14.11. 2010 ja maanantaina 15.11.2010. Ennakkoäänestys järjestetään 1.-5.11.2010

Kyselyssä pääsääntöisesti oltiin tyytyväisiä seurakunnan toimintaa. Kuvaavaa oli, että on itsestä kiinni, jos ei ole mukana. Papisto sai erityisen kiitoksen. Lasten ja nuorten toimintaa ei saisi vähentää, iltaohjelmaa voisi olla lasten kanssa ja kerhojen säilymistä sivukylillä toivottiin. Seurakunnan toimintaan toivottiin yhtenäisyyttä, rehellisyyttä, ihmisläheisyyttä, keskustelutilaisuuksia, näkyvyyttä, kaikkien huomioimista, heikompien auttamista, vanhusten toimintaa, kirkonmäen siisteyttä, suvaitsevaisuutta ja loppujen lopuksi ”rääpy pitää olla”.

Kauhavan Kokoomusnaiset


 

AIKA PUHUA

Kokoomusnaiset ovat kampanjoineet perheväkivaltaa vastaan huhtikuusta alkaen. Kyseessä on yksi Suomen vaikeimmista ihmisoikeusloukkauksista, johon on puututtava välittömästi.

Kampanja sisältää nettiadressin, joka vetoaa, että jokaiseen kuntaan on saatava perheväkivaltaa vastustava ohjelma. Meillä Kuntayhtymä kaksineuvoisessa on tällainen ohjelma työn alla.

Suomessa tilastoidaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa joka kuudes minuutti. 20-25 henkilöä saavat surmansa vuosittain perheväkivallan uhrina. Meillä Kauhavalla poliisin tilastoidut perheväkivaltatapaukset ovat nousussa, vuosittain yli 40 tapausta. Arvatenkin näihin tilastoihin kirjautuu vain pieni osa todellisuutta.

On aika puhua. Häpeä estää saamasta apua. Erityisen tärkeää olisi saada apua heti väkivaltatilanteiden uhatessa. Yksikin lyönti on liikaa. Kodeissa tapahtuu sekä henkistä että fyysistä väkivaltaa. Pohjanmaa on perinteisesti väkivallan synkkää aluetta. On hyvä tietää, että apua on saatavilla ja mitä aikaisemmassa vaiheessa sitä haetaan, sen paremmat mahdollisuudet ovat parantua. Usein väkivalta perheessä ei kosketa vain puolisoita vaan pahaolo heijastuu lapsiin ja muihin läheisiin. Väkivallan verkosto kotona voi olla hyvin moniulotteinen ja sekava.

Apua on saatavilla sekä väkivallan uhrille, että väkivaltaiselle henkilölle itselleen. Molemmat tarvitsevat apua ja onkin todettu, että väkivaltaa lapsena kokeneet, helposti sortuvat itsekin pahoihin tekoihin. Sukupolvelta toiselle siirtyvä pahaolo pitäisi saada 2010-luvulla katkaistua.

Kauhavan kokoomusnaiset toivovat, että jokaiseen kuntaan saadaan matalankynnyksen turva-asunto, johon on helppo mennä suojaan tilanteen vaarantuessa ja saada apua molemmille osapuolille. Näin vältetään pahimmat kolhut ja elämän normalisoituminen on mahdollista.

Kauhavan Kokoomusnaiset ry


 

PALVELUSETELIN MAHDOLLISUUS

Onko kunnan aina itse tuotettava kaikki palvelut?

Sosiaali- ja terveyspalveluissa on monenlaista palvelua. Kauhavallakin mummot ja paapat jäävät yksin autioituviin kyliin tai muuttavat yksin kirkolle kauas turvaverkoistaan. Siivoukset, pyykinpesut, lumenluonnit eivät enää onnistu. Pienten lasten vanhemmat väsyvät entistä tiukkatahtisemmassa työssään, eivätkä voi aina jäädä pois töistä hoitamaan sairasta lastaan tai voimat eivät riitä kotitöihin. Kotona omaistaan hoitavat puolisot eivät saa huilata omaishoitajan jatkuvasta 24 tuntisesta työstään. Eri tavoin vammautuneet tarvitsevat omaa avustajaa kodin ulkopuolella asioita hoitaakseen. Fysioterapiaan jonottavat niin pienet lapset, koululaiset, työikäiset, vammautuneet, ikääntyneet. Palvelulistaa voisi jatkaa vaikka kuinka paljon. Se kertoo, mitä kaikkea meilläkin Kaksineuvoisen tehtäviin kuuluu.

Palveluseteli on uusi mahdollisuus edistää monipuolisten palvelumarkkinoiden syntymistä. Sen käyttö on mahdollistunut uuden lain myötä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Käytännössä kunta hankkii palvelut hyväksymältään yksityiseltä palveluntuottajalta ja sitoutuu maksamaan päättämäänsä setelin arvoon saakka. Asiakkaat ja potilaat voivat itse valita kunnan hyväksymistä palveluntuottajista mieleisensä.

Kauhavan Kokoomusnaiset toivovat myönteistä suhtautumista palvelusetelin käyttöönottoon, sillä se monipuolistaisi ja auttaisi paikallisia yrityksiä kehittämään toimintojaan. Palveluseteliä voidaan käyttää sosiaali- ja terveyspuolella monin eri tavoin ja näin edesauttaa uusien palveluyritysten syntymistä paikkakunnalle. Tämä mahdollistaisi myös yksityisille ihmisille saada uusia maksullisiakin palveluja läheltä. Kaikki hyötyisivät: yrittäjä saa työtä, kuntalainen palvelunsa ja kunta saa palveluvelvoitteensa hoidettua.

Kauhavan Kokoomusnaiset ry


 

VANHUSTEN JA PERHEPÄIVÄHOITAJIEN PUOLESTA

Kyllä minua harmitti, kun kuulin, mitä Kuntayhtymä Kaksineuvoinen oli päättänyt kokouksessaan 28.12.2009. Yhtymän hallitus oli päättänyt nostaa aterioiden hintaa kahdella eurolla, josta yhtymä ottaa välistä euron voittoa. Monikohan hallituksen jäsen oli selvittänyt sen, mitä ateria Kuntayhtymä Kaksineuvoiselle maksaa. Mielestäni kuntayhtymän tarkoitus on tuottaa vanhusten hyvinvointia edistäviä palveluita. Se ei ole liikelaitos, jonka pitää kiskoa voittoa vanhusten kustannuksella.

Toinen esimerkki lypsämisestä on perhepäivähoitajille maksettavat korvaukset. Perhepäivähoitajien kulukorvaus lapsesta on noin 4,55 euroa päivältä. Sen pitäisi korvata lapsesta aiheutuvat kulut sisältäen aamupalan, lounaan, välipalan, veden ja sähkön yms. Hoitajat joutunevat ehkä käyttämään pientä palkkaansakin hoitomenoihin.

Petri Hietamäki

Kaupunginvaltuutettu Ylihärmä


 

Valokuva: Jussi Veneranta

ONKO VAIHTOEHTOJA !? (Komiat -lehti, Helmikuu 2010)

Samanaikaisesti, kun selvitetään Kangas- Annala-siltahanketta, tulee tietää myös olemassa oleva toinen mahdollisuus.

Nyt esilläoleva siltahanke, nk. Ämpin silta on kuntaliitossopimuksessa sovittu toteuttaa. Se on uudistettu alkuperäisen 1980- luvun lopun mukaisena, samassa muodossaan. Kuitenkin elämme nyt eri aikakautta eikä nykyistä hanketta ole enää tarkoituksenmukaista toteuttaa 40-50 vuoden takaisten tarpeiden pohjalta.

Kuntarahaosuus 2.1 milj. oli laskettu tämän vanhan suunnitelman pohjalle ja tähän on tarkoitus sijoittaa ” porkkanarahat” Ylihärmä-Kauhava osalta. Se oli helppo ja selkeältä näyttävä hanke nopeasti otettavaksi esiin Ylihärmän kohdalta. Kuitenkin paljon kysymyksiä myös laillisuudesta jää siltäkin pohjalta auki.

Alueelle, johon silta tulee, ei voida asettaa vastakkain taloudellisia tai kulttuuriarvoja.

Sillan ja tien rakentaminen on erittäin haastava operaatio maastollisesti ja maisemallisesti. Tuomisillan rakentamisessa tuli jälkikäteisongelmia vaikka hanke oli maaperältään helpommin toteutettavissa.

Meillä on tehty laaja, huomattavasti tuoreempi hankesuunnitelma, ”Alajoki”-projekti. Se on vuodelta 1998. Se olisi erinomainen jatke myös jo suunnitellulle valtatie 19 kehityskäytävälle. Porkkanarahat voisi suunnata tällaiseen laajaan hankkeeseen ja säilyttää ja kehittää kulttuurimatkailullista hanketta, jossa otetaan huomioon myös rakennettu ympäristö.

Alajoki on valtakunnallisesti hyväksytty kulttuurimaisemana. Perusta on lähes 20000 ha:n suuruinen, yhtenäinen, kaunis viljelyalue, joka on jo nähtävyys sellaisenaan. Kehittämistä täydentävät merkittävät lisäpalvelut matkailun edistämiseksi. Kylät joen molemmin puolin jokivarsi sivuhaaroineen ja jokiuomineen, maisema rakennuksineen ja latoineen, luhtamökkeineen. Joen varrelta löytyy lisäksi niin Kuntokeskus kuin huvipuistokin. Siinä meillä kehittämisen palikat käsissä.

Tämä luonto- ja kulttuurimatkailun hanke siltaprojektin jälkeen ei enää tule onnistumaan. Sen sijaan meillä on mahdollisuus uudistaa ja laajentaa jo aloitettu hanke, jossa arvokas pohjatyö on tehty. Paljon olemassa olevaa on joen varrella ja joella. Säilyminen ja kehittäminen vaatii sen sijaan rahaa, missä olisi porkkanarahojen paikka. Esim. Kortesjärvi käyttää vastaavat rahansa mm. järven kunnostamiseen ja muihin ympäristöhankkeisiin.

Keskustelua vaihtoehdoista toivoen.
Marketta Kangas


 

KOKOOMUKSELLA HUOLI HANKINNOISTA (Helmikuu 2010)

Kauhavan Kokoomuksen hallitus oli koolla 2.2. Puheenjohtajaksi valittiin jo 30.11.09 Timo Renko ja nyt hallitus sai seuraavan kokoonpanon: varapuheenjohtaja Mika Piri, sihteeri Jaakko Renko ja rahastonhoitaja Anssi Rintamäki sekä tiedotussihteeri Seppo Takamaa. Vaalipäällikkö on Nuutti Palviala ja tilintarkastajana Antti Viitanen, varalla Ritva Heinonen. Hallituksen muut jäsenet ovat Antti Pihlgren ja Osmo Koski.

Kauhavan ajankohtaisista asioista tekivät selkoa Seppo Takamaa, Antti Pihlgren sekä Mika Piri.

Päätettiin kutsua Kokoomuspiirin uusi puheenjohtaja Ari Kekarainen tutustumaan toimiimme ja todettiin, että puoluekokous pidetään 11.-13.6. Jyväskylässä, johon osallistujat nimetään myöhemmin.

Keskusteltiin alustavasti tulevan syksyn seurakuntavaalista, jonka ehdokasasettelun on oltava valmis 15.9. mennessä. Varsinaiset vaalipäiväthän ovat 14.-15.11.2010, ja seurakuntavaalissa saavat 16-vuotiaatkin ensimmäisen kerran äänestää.

Päätettiin laatia ajankohtaisista asioista jäsenkirje ja julkaista se yhdistyksen kotisivuilla.

Kokouksen julkilausumana esitetään: Kauhavan hankinnoissa on vastaisuudessa nykyistä enemmän pyrittävä suosimaan paikallista yritystoimintaa siten, että hankintatoimien osalta ollaan hyvissä ajoin kiinteässä yhteistyössä alueen yrittäjien kanssa. Esitetään, että kaupunki ei hankintoja kilpailuttaessaan tekisi niistä tuotannollisesti liian mittavia, vaan tarjoaisi ne sopivina valmistus yms. erinä useiden tuottajien kilpailtaviksi. Laki hankinnoista on ollut voimassa kymmenisen vuotta, eikä sitä vielä tunneta riittävästi, joten esitetään, että kaupunki järjestäisi kuluvana vuonna aiheesta tasokkaan koulutustilaisuuden. ST


 

Valokuva: Jussi Veneranta

SEURAKUNNAN UUDET KOTISIVUT

Oli ilo tutustua Kauhavan seurakunnan uusiin kotisivuihin. Yleisilmeeltään ne olivat raikkaat ja ilmoitukset tulevista tapahtumista helposti saatavilla. On hyvä, että kirkko elää ajassa. Kristinusko ja sen arvot ovat tärkeä osa kulttuuriperintöämme, joka meidän tulee siirtää tuleville sukupolville voimavaraksi. Yhteisö, jossa toimii eri-ikäisiä ihmisiä, on kestävä.

Nykyisin iso osa elämää on joka tapauksessa siirtynyt nettiin. Seurakunnan kotisivuilta löytyy tietoja monenlaisista tapahtumista. Näin kirkkovuoden alussa odotamme joulua. Kaiken kiireen keskellä on välillä hyvä pysähtyä. Kirkon rauha antaa ajalle uuden ulottuvuuden. Se muistuttaa meitä joulusanomasta, jossa tärkeintä on lapsi.

Anna-Maija Renko


 

EI LOMAUTUKSILLE ! (30.10.2009)

Kauhavalla on väläytelty kaupungin ja Kaksineuvoisen henkilöstön lomautuksia eräänä mahdollisuutena säästää rahaa. Talous on ahtaalla, säästöjä on pakosta löydettävä. Paikallisten tehtaiden työntekijät ovat olleet lomautettuina jo tämän vuoden alusta, miksi siis kunnan työntekijöiden ei kuuluisi osallistua säästötalkoisiin, kysytään joillakin tahoilla.

Lapsia ja vanhuksia ei voi jättää viikoksi eikä edes muutamaksi päiväksi odottelemaan työntekijän paluuta takaisin vuoteen tai pulpetin äärelle. Vanhukset tarvitsevat lääkkeensä, ruokansa ja vaippojen vaihtonsa joka päivä. 20 oppilaan luokassa pikkuinen Maija tai Pekka on melkoisessa myllerryksessä monisteidensa kanssa sillä aikaa, kun hänen opettajansa hoitaa naapuriluokkienkin kurinpitoa. Ilman aikuista luokissa tapahtuu kummia, eivätkä ne useinkaan liity oppimiseen, sen verran jokainen meistä tietää omista koulukokemuksistaan.

Päivähoidossa on oltava riittävästi hoitajia, laissa on tarkat määräykset lasten ja hoitajien suhdeluvusta. Laittomuuksilta tuskin vältytään. Enkä usko, että vanhempia saadaan suostuteltua pitämään lapsensa kotona perhepäivähoitajan tai päiväkodin työntekijöiden lomautuksen ajan. Sitä paitsi sellaiselta ajalta ei voi edes periä päivähoitomaksuakaan.

Onneksi meillä on johtavia viranhaltijoita ja esimiehiä, jotka tietävät todellisen tilanteen ja ovat huolestuneita henkilöstön jaksamisesta ja asiakkaiden hyvinvoinnista. Henkilöstön lomautuksia ei pidetä oikeana tapana säästää. Toivottavasti valtuutetut kuuntelevat heitä lomautuspäätöstä tehdessään.

Minä olen huolissani lapsista ja vanhuksista. On moraalisesti väärin säästää heidän hyvinvointinsa kustannuksella. Olen myös huolissani henkilöstön jaksamisesta. Tiedän, että säästöjä on vaikea löytää silloinkin, kun kukaan ei halua luopua mistään. Missä ne kivuttomimmat säästöt ovat ?

Sirpa Kyyriäinen
Erityisopettaja, työnohjaaja
Kauhava


 

ÄMPIN SILTA - JA TIEHANKE (Komiat-lehti 23.9.2009)

Alle merkinnyt on esittänyt, että Ämpin tie- ja siltahankkeesta luovuttaisiin. Esitykseni on uutisoitu asiallisesti maakuntalehdessä, mutta aietta vastustavan esityksen perustelut ovat jääneet mainitsematta.

Tämän lehden päätoimittaja on myös ottanut asiaan kantaa ja päättää 16.9. pääkirjoituksensa, että "on järjen köyhyyttä yrittää vastustaa myönteistä kehitystä". Se pitää paikkansa, mutta käy huonosti yhteen tämän Ämpin tie- ja siltahankkeen kanssa tässä taloudellisessa tilanteessa, jossa rahaa ei ole, ja jossa huomattavasti halvemmista ja tärkeistäkin hankkeista ja toimista on pitänyt ja pitää jatkossakin luopua.

Ja ennen kun pianisti ammutaan, niin pyydän rakentavasti julki tuoda hanketta vastustavan kantani tarkennetut perustelut:

- Kauhavan taloudellinen tilanne on tykkänään toinen kuin mikä se oli peruskunnilla kuntaliitossopimuksesta aikanaan neuvoteltaessa ja siitä ylemmällä taholla päätettäessä.

- Kaupungin kaikilla toimialoilla on menossa tiukasti raamitettu rahamenojen ja -kulujen karsinta, ja varsinkin koulutoimi sekä perusturva kaikkinensa ovat kovan säästöpaineen alaisina, eivätkä rahat tyydyttävästi niihinkään riitä valtionosuuksien ja verotulojen entisestä huomattavasti vähentyessä.

- Ämpin sillan rakentamiskustannuksiksi on esitetty pyöreästi 950 tuhatta euroa, mutta saattaa kuitenkin käydä niin - kuten maanrakennustöissä monesti - että summa ei sillan tekemiseen savirantaisen Lapuanjoen ylitse sellaisenaan riitä (vrt. Tuomisillan perustamisvaikeudet samanlaisissa olosuhteissa aikanaan).

- Tie Kangas-Ämppi ja tie Ämppi-Annala tultaisiin suunnitelmien mukaan rakentamaan 5.5 metrin ajorataleveydelle ja raskaan autoliikenteen kestäväksi. Kustannukset tulevat olemaan huomattavat, ja on esitetty epävirallisissa arvioissa koko projektin loppukulujen olevan minimissään noin 3.5 miljoonaa euroa, josta suuri osa tulisi ent. Kauhavan ja Ylihärmän "porkkanarahoista" maksettaviksi tilanteessa, jossa jo rakennetutkin kulkuyhteydet ovat pahasti rapistumassa.

- Silta- ja tieyhteyden rakentamisen on sanottu parantavan huomattavasti alueen liikenneyhteyksiä ja lyhentävän pendelöintimatkojakin. Se on tosiasia, mutta todennäköistä kuitenkin on, että ainakaan Kankaankylän asukkaiden asiointiliikenne ei ratkaisevasti ja kannattavasti vaihdu perinteisestä Lapuan suunnasta Kauhavalle päin tie- ja siltahankkeen toteuduttuakaan.

- Alajoki-lakia on Kauhavan arvokasta ja omaleimaista sekä erittäin upeaa pelto- ja viljelysmaisemaa, jota tullaan katselemaan ja jopa filmaamaankin matkojen takaa, mutta joka nyt Kangas-Annala- hankkeella lopullisesti tuhottaisiin. Se, että tämä näkökohta on listan viimeisenä, ei ole missään nimessä perusteluista vähäisin, vaan saattaa ns. pehmeänä arvona käydä edellä esitetyt rahamenotkin ylittäväksi argumentiksi, johon koko aie meistä riippumatta kaatuu.

Kauhavan yhteistä hyvää tarkoittaen!
Seppo Takamaa


 

PALVELUT KULKEVAT SILLALLA (30.9.2009)

Kuntaliitossopimukseen on kirjattu Ämpin siltahanke. Tuon sillan tarkoituksena on yhdistää Kauhavan kaupunki yhdeksi kokonaisuudeksi. Silta-asiaa pidettiin neuvotteluvaiheessa niin tärkeänä, että kyseinen hanke kirjattiin sopimukseen. Valtioneuvosto ei hyväksynyt Kankaankylän osakuntaliitosta Lapuaan, joten asia on käsittääkseni loppuun käsitelty. Yleensäkin valmiiksi sovittujen asioiden repiminen aiheuttaa vain kustannuksia ja vaikeuksia.

On totta, että kuntatalous on ongelmissa, mutta silti ei pidä sekoittaa käyttö- ja investointitaloutta toisiinsa. Siltahanke kuuluu investointeihin.

Epävirallisten kustannusarvioiden heittely on myöskin aivan turhaa. Nykyisillä menetelmillä ammatti-ihmiset pystyvät melko tarkkaan laskemaan kyseisen hankkeen kustannukset. Sekin kannattaa muistaa, että urakkasopimukset ovat sitovia ja niissä urakoitsijat ottavat riskin.

Lakeusmaisema muuttui oleellisesti jo tuolloin, kun Alajoelle saatiin välttämättömät tulvapenkereet ja kun aika ajoi latojen ohi. Silta on mahdollisuus kuvantaa uudesta näkökulmasta lakeusmaisemaa. Mitä lintuihin ja muihin eläimiin tulee, ne ovat yllättävän sopeutuvaisia. Mallia voi käydä katsomassa Seinäjoen lakeuksille juuri valmistuneesta sillasta ja sen ympäristöön sopeutumisesta.

Silta yhdistää ja tuo Kauhavan ja myös Kankaankylän palvelut lähemmäksi toisiaan. Monet kuljetusyrittäjät toivovat sillan vähentävän etäisyyksiä tavarakuljetuksissa. Silta on mahdollisuus kulttuurimuutokseen, jota Kauhava tarvitsee. Viljelijöille maanhankinta joen toiselta puolelta on mahdollisuus kehittää maatilaansa.

Anna-Maija Renko


 

EU-VAALIEN KYNNYKSELLÄ (25.5.2009)

Meillä oli ilo ja kunnia saada vieraaksemme peruspalveluministeri Paula Risikko ja EU-vaaliehdokas Kai Pöntinen viime lauantaina vaalikojullemme. On tärkeää, että poliitikot tapaavat ja kuuntelevat kansalaisia. Monella meistä oli asiaa ministerille ja ehdokkaalle

Minun huolenani tällä kertaa oli tilatuen vuokramaiden lisäosan järjettömyys. Tämä aiheuttaa tarpeettomia ristiriitoja maanomistajien ja maanvuokraajien välille sekä runsaasti ylimääräistä työtä maataloustoimistoihimme. Evääksi annoin suomalaista suklaata ja toivoin, että he pitävät mahdollisuuksiensa mukaan huolen siitä, että meillä on kotimaista ruokaa. Meillä on oikeus myös EU:ssa turvata ruuan omavaraisuus. Se on tärkeä osa turvallisuuspolitiikkaamme

Tarvitsemme Europarlamenttiin päätöksentekijäksi suoraselkäisen lapualaisen miehen, joka puhuu suomalaisen elämänmuodon puolesta

Käytä Sinäkin äänivaltaasi. Jokainen ääni voi olla juuri SE ratkaiseva myös EU-vaaleissa. Vaali-intoa toivottaen

Anna-Maija Renko


 

UNELMANI KIRKKOPUISTOSTA

Puutarhanhoito on innostava harrastus. Luonnon kauneus ja ennalta arvaamattomuus antavat jännityksen tunteen. Kukkien kauneus lumoaa. Käsittämätön innostus valtaa keväisin, vaikka syksyisin odottaa jo talven rauhaa, aina joka kevät on nautinnollista seurata luonnon heräämistä eloon.

Kun sain kuulla, että kirkon edessä oleva pelto on vaihdettu kirkon omistukseen, olen uneksinut kirkkopuistosta. Aina kun tulen kirkosta ulos, näen edessäni puiston ja puutarhan, joka ulottuu joelle asti. Ruusutarhassa olisi paikka, jossa vastavihityt parit voisivat kuvauttaa yhteisen elämänsä alkutaipaleen. Kasvien herääminen uuteen eloon, olisi aina yhtä mielenkiintoista seurattavaa.

Rovaniemellä kirkkoniemessä on lisäksi puutarha, jossa voi tutustua erilaisiin kasveihin. Meidän kirkkopuutarha voisi olla näkemisen arvoinen muualtakin tulleille. Koululaiset voisivat hyödyntää erilaisten kasvilajien opiskelussa. Keväällä narsissit, tulppaanit ja krookukset toivottaisivat hyvää huomenta. Keksikesällä suurien juhlien aikaan luonnon kukkameri tervehtisi yltäkylläisyydellään. Syksyisin ruskan värit rauhoittaisivat mielen talven odotukselle. Talvisin erilaiset lyhdyt loisivat valoaan pimeyteen. Kuka kieltäisi meitä puutarhahöperöjä auttamasta puutarhahoidossa. Olen aivan varma, että sellaisia multasormia löytyy Kauhavalta, jotka eivät saa aivan tarpeekseen omassa puutarhassa. Yhdessä tekeminen voisi olla hauskaa.

Kirkonmenojen ajan rakkaat peltilehmämme laiduntaisivat äsken ostetulla kotipellolla kirkon takana. Silta kunnostettaisiin ympäristöön sopivaksi ja se olisi yhtä kaunis kuin kirkkomme.

Anna-Maija Renko


 

TIENVARRET KUNTOON JA JOKIRANNAT... (20.05.2009)

Muutamia viikkoja sitten oli kirjoittajalla tilaisuus katsella bussin ikkunasta Alsacen (Elsass) maakunnan tienvarsinäkymiä Ranskanmaalla, hyvin hoidettua ja upeannäköistä maatalousaluetta silmänkantamattomiin. Asuintalot olivat taajamissa

kuten siellä on tapana ja viljelysmaat sekä viinitarhat ojennuksessa, eikä "äkehiä" tai muitakaan maatalouskoneita näkynyt taivasalla; tuli mieleen, että täällähän voisi vaikka asua.

Ajelin vastavarsin muutamia päiviä sitten Kauhavan pääraittia eli Kauppatietä Paalasen risteyksestä Kosolaan ja siitä Hemmingintietä Pernaalle, ja kun tienvarsimaisemaa katselin, niin kaikenlaista näkyi. Kosolaan päin rautatien alitse päästyä on lyhyen matkan päässä tien vasemmalla puolella peräperää kaksi heitteillä olevaa talokiinteistöä ja niistä pienen matkan päässä tulen pilalle polttama puutalo; kaikki tien pinnassa. Hoidotta jätetyt kiinteistöt kiukuttavat naapureita, mutta antavat myös täällä sattumoisin kulkeville erittäin huonon kuvan Kauhavan isoimman kaupunginosan julkikuvasta. Siinä on keskikaupungin imago tosi lujilla!

Komiaakin löytyy vaikkapa Kauhavan kotirakentamisessa; upeita harjakattoisia ja nikkarityylisiäkin omakotikiinteistöjä on syntynyt kuin sieniä sateella eri puolilla kaupunkia ja lisää näyttää olevan tulossa. Mikäpä siinä, kun erinomaisesta tonttimaastakaan ei ole enempää vanhalla Kauhavalla kuin muissakaan kaupunginosissamme minkäänlaista pulaa.

Taajama-alueen jokiranta Kauhavan keskustaajamassa on murheenkryyni, jolle ei kovinkaan paljon ole keinoa saatu monista puheista ja useistakin yrityksistä huolimatta. Siinä kohtaa Lapua on meitä kukonaskeleen verran edellä ja jopa niin, että joskus oikein kateeksi käy.Yksi isoimmista epäkohdista on ollut Kirkonmäen paljon porua aiheuttanut kirkonsilta, epäkelpo rumilus, joka suureksi helpotukseksemme piakkoin häipyy uuden ja entistä ehomman ylikulkupaikan tieltä. Siitä on hyvä jatkaa jokivarsimiljöönkin ehostusta vaikkapa alavirtaan päin, eikä sitten pitkää aikaa kulu kun monet meillä kävijät alkavat tuumiskella, että tänne Kauhavalle sitä voisi vaikkapa muuttaa ja täällä asua.

Seppo Takamaa
kunnallisvaltuutettu (Kok.)

”TALOUDEN TALVISOTA” (01.02.2009)

Päivittäin saamme kuulla tiedotusvälineistä lomautuksista, yritysten konkursseista ja talousvaikeuksista. Suuri kysymys on, millä summalla taloutta tulisi elvyttää? Riittääkö 400 miljoonaa, tarvitaanko peräti 50 miljardia vai riittääkö sekään. Maailman talous romahti käsittämättömän nopeasti.

Voimme osaltamme olla auttamassa taantumasta selviämisessä. Jokainen ostopäätös kannattaa harkita tarkasti. Kotimainen ostos turvaa parhaiten suomalaisten yritysten toimintakykyä. Erityisen tärkeänä pidämme sitä, että ruokaostoksilla valitsemme kotimaista ruokaa. Lähiruoka on kiistatta laadukasta, ekologista ja tukee sekä maatilojemme että muun elintarvikeketjumme osaamista ja toimintaedellytyksiä. Tämä turvaa kotimaisen ruoantuotannon, joka on tärkeä osa perusturvallisuuttamme.

Päivittäin uutiset kertovat myös sotatiloista maailmalla. Lukuisat siviilit, naiset ja lapset elävät sodan pelossa. Talouden talvisota on todellisuutta Suomessa vuonna 2009. Aikoinaan ei kukaan tiennyt, kuinka kauan sota tulisi kestämään. Tänäänkään kukaan ei tunnu pystyvän ennustamaan, kuinka kauan lama kestää. Tulee kuitenkin muistaa, että rahalla ei saa kaikkea. Terveys, ystävät, elämä eivät ole rahalla ostettavissa. Talvisodan aikaan kaikki nuo olivat vaarassa. Kuolema oli läsnä päivittäin. Selviämme varmasti talouden taantumasta, sillä selvisimmehän talvisodastakin.

Kauhavan kokoomusnaiset


 

VIATTOMIEN LASTEN PÄIVÄNÄ (2.1.2009

Kirkkojen yhdistymisen tavoite on ollut, ettei yhdistymisestä koidu palvelujen heikkenemistä. Harmillisesti äänin 11-6 Kauhavan seurakunnan kirkkovaltuusto päätti korottaa lasten leirimaksuja.

Kauhavan alueella tuo korotus on 100 % eli 45 eurosta 90 euroon. Ensimmäisellä kerralla kirkkoneuvosto päätti yksimielisesti esittää ohjausryhmälle leirimaksujen poistoa, mutta kuitenkin jostain syystä se esittikin valtuustolle maksujen korottamista. Perusteluina esitettiin mm. saada aikaan yhtenäinen käytäntö uuden Kauhavan alueella. Toisaalta hautainhoitomaksut jäivät vielä yhtenäistämättä.

Alunpitäen huoli leirimaksujen korotuksesta tuli esille syksyllä nuorisotyön johtokunnassa. Vanhan Kauhavan alueella on yli sata lasta lastensuojelullisten toimenpiteiden piirissä. Paljonko se onkaan uuden Kauhavan alueella, kun kolmen muun kunnan lastensuojelun asiakkaat lasketaan siihen lisäksi. Voisiko seurakunta olla auttamassa?

Ilmaisella lastenleirillä lapsi voisi hetkeksi irtautua kodin murheista, olla iloisesti lapsi ja syödä vatsansa täyteen monipuolista ruokaa. Seitsemän euron päivämaksu on iso asia joissakin perheissä. Useilla on varaa maksaa se, joillakin perheillä ei ole. Rippileirillä maksu on 10 euroa päivä. Olisiko siis paikallaan olla perimättä leirimaksua seurakunnan omassa leirikeskuksessa pidettävästä lasten- ja rippileiristä. Köyhyys on edelleen keskuudessamme, eikä tuleva lama muuta asiaa valoisammaksi. Voisiko asiaa vielä kuitenkin harkita?

Kauhavan seurakunnan verotulojen ennustetaan nousevan 2 prosenttia vuonna 2009. Meidän mielestämme olisi ollut luontevaa, jos kirkollisveroeuroista kustannettaisiin lastenleirit sekä rippikoulutus. Onhan muukin peruskoulutus yhteiskunnassa verovaroin toteutettua, samoin ruokailut ja kuljetukset. Kirkollis- ja yhteisöverotuloja on kertynyt tänä vuonna marraskuun loppuun mennessä kaikissa alueen srk:ssa noin 4,5 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana.

Seurakunnan budjetissa luvataan tulevana vuonna 2009 tukea erityisesti lapsia, nuoria ja perheitä. Maksuissa se nyt ei ainakaan näy. Vaikka maksut nousevatkin, lohtuna on onneksi se, että jokainen saa poistettua leirimaksut anomalla sitä talousjohtaja Raija Alestalolta. Hänet valtuutettiin myöntämään leirimaksujen poistamiset. Toivomme hartaasti, että lapset saisivat mennä oman seurakuntansa leireille eikä maksu olisi este sille.

Anna-Maija Renko ja Sirpa Kyyriäinen


 

VALTA KESKITTYY (20.10.2008)

Ensi vuoden alusta myös sosiaalitoimi siirtyy terveyskeskuskuntayhtymä Kaksineuvoiselle. Tämä tarkoittaa sitä, että peruskunnan budjetista 2/3 eli yli 66 % siirtyy Kaksineuvoisen hallinnon määräysvaltaan. Kyseessä on noin 56 miljoonan euron talousarvio.

Tällä hetkellä Kaksineuvoisen hallituksen muodostaa 10 jäseninen hallitus, joista on 2 edustajaa Evijärveltä, Lappajärveltä, Kortesjärveltä, Alahärmästä ja Kauhavalta. Uuden Kauhavan alueelta hallitukseen valitaan 7 jäsentä. Evijärven ja Lappajärven osuus yhtymän hallituksesta on suhteettoman suuri ja vielä käsittämättömämpi, jos sitä verrataan väkilukuun.

Uuden Kauhavan kaupungin 43 valtuutetun valtuusto ja 12 jäseninen hallitus päättää vain 1/3 eli noin 34 % kunnan budjetin käytöstä. Tällainen taloudellisen vallan keskittyminen muutamien edustajien varaan saattaa aiheuttaa paineita perustaa Kaksineuvoiselle oma valtuusto. Tässä tapauksessa meillä olisi sairaanhoitopiiri sairaanhoitopiirin sisällä. Tämä ei varmasti ole järkevä ratkaisu.

Olen sitä mieltä, että terveyskeskuskuntayhtymä Kaksineuvoinen tulisi purkaa ja ottaa sosiaali- ja terveydenhuolto uuden Kauhavan kaupunginvaltuuston ja -hallituksen alaisuuteen. Evijärven, Lappajärven ja muiden mahdollisten ulkopuolisten kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut hoidettaisiin myymällä kyseiset palvelut niitä tarvitseville.

Timo Renko


 

HENKILÖSTÖN ASEMA UUDESSA KAUHAVASSA (14.10.2008)

Useissa muissa kuntaliitoksissa on henkilöstö tiennyt tulevat tehtävänsä ja sijoituspaikkansa jo huhtikuussa. Koulutus ja perehtyminen tehtäviin ja tutustuminen uusiin työkavereihin on täydessä käynnissä. Tieto siirtyy henkilöltä toiselle ja toivotaan ainakin, että työt rullaavat joustavasti ja taataan kuntalaisille mahdollisimman hyvä palvelu myös 1.1.2009 jälkeen.

Kauhavalla vakanssit on perustettu ja nimityksiä tehty, mutta muuttuvista toimenkuvista ja työtehtävistä ei valituilla henkilöillä ole vielä tietoa ja nyt eletään jo lokakuuta. Henkilöstö on ammattitaitoista; samaa mieltä täytyy on myös työnantajan, kun on uskaltanut jättää päätökset näin myöhään.

Kunta-ala on ollut perinteisesti hyvän työnantajan maineessa. Kun on onnistunut saamaan kunnan viran, siinä on saanut olla koko työhistorian ajan. Kuntaliitokset muuttavat tätä käsitystä ja siksi liitoskuntien tulee onnistua henkilöstöpolitiikassaan, jotta hyvää imagoa ei menetetä. Tulevaisuudessa kunta-ala joutuu yhä kiivaammin taistelemaan ammattitaitoisesta työvoimasta yksityissektorin kanssa.

Jytyn puheenjohtajana olen pettynyt järjestelytoimikunnan tapaan hoitaa henkilöstöjärjestelyt. Osalla henkilöistä ei ole tietoa, mitä he tekevät 1.1.2009 ja työnantaja tietää, että heillä on puitelain antama viiden vuoden palvelussuhdeturva.

Ulla Pirttinen
Jytyn puheenjohtaja


 

YHDESSÄ ETEENPÄIN… (12.10.2008)

Kuntaliitos on mielestäni positiivinen asia, se antaa enemmän mahdollisuuksia ja resursseja kehittää tulevaa kaupunkiamme. Toki se tuo tullessaan valtavan määrän haasteita, joiden hoito vaatii huolelliset valmistelut. Siihen ei kuulu ”kuppikuntainen kapinettikyräily” eikä omien etujen ajaminen, vaan yli vanhat kunta- ja puoluerajat ylittävä harkitseva, rohkea, avoin ja rehellinen päätöksenteko.

Tulevan Kauhavan vahvuuksia on monipuolinen yrittäjyys ja vahva teollisuus, palvelutarjonta ja maatalous, joita kehittämällä pystymme turvaamaan jo olemassa olevat työpaikat ja luomaan lukuisia uusiakin.

Kauhavan tulevaisuuden menestys onkin pitkälti kiinni siitä kuinka onnistumme juurruttamaan nykyiset ja tulevat työntekijämme asumaan kaupunkimme alueelle ja sitä kautta pysäyttämään muuttotappion. Se vaatiikin asunto ja tonttitarjonnan lisäämistä, viihtyvyyden parantamista, alueellisten vahvuuksien selvempää markkinointia, kylien ja taajamien vetovoimaisuuden parantamista. Kunnollisten peruspalvelujen ylläpitämistä ja niiden kehittämistä.

Viiden lapsen isänä olen huolissani lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvistä asioista. Paljon otsikoissa olleista syrjäytymisestä voidaan vähentää yksinkertaisilla teoilla kun siihen jokainen kansalainen katsoisi ympärilleen ja tukisi omalla käytöksellään lähimmäisiään. Lapselle ja nuorelle on tärkeää että saa kasvaa tutussa ja turvallisessa ympäristössä, tuttujen ihmisten kanssa. Kuulua johonkin porukkaan ja tulla hyväksytyksi omana itsenään omine vahvuuksineen. Tämä vaatii riittävää panostusta perusopetukseen jolloin luokkakoot saadaan sopivan pieniksi ja opettajat pystyvät ennaltaehkäisemään syrjäytymistä jo alkumetreiltä asti. Näin säästämme erityisopetuksessa ja sosiaalikuluissa. Syrjäytymisen ehkäisyyn liittyy myös harrastustoiminta mikä pitkälti on vapaaehtoisvoimin vedettyä liikunta ja kulttuuri toimintaa ja sen kehittämiseen ja mahdollisuuksien luomiseen pitää satsata voimavaroja.

Väestön ikääntyminen on monissa uutisoinneissa nostettu esiin negatiivisessa sävyssä, eihän asia niin ole sillä eläkkeelle jäätyään ihmisillä on aikaa kuluttaa ja palvelujen kysyntä kasvaa, myöskin eläkkeistä peritään vero. Vapautuviin työpaikkoihin tarvitaan uusia työntekijöitä, jos pelaamme korttimme oikein verokertymien pitäisi kasvaa ja hyvinvoinnin lisääntyä. Vanhusten koti- ja avohoitoa kehittämällä vanhustenhuollon kustannuksien kasvua pystytään hillitsemään ja ikäihmisten elämänlaatua parantamaan.

Keväällä paljon keskustelua herättänyt kouluverkon supistaminen nosti esiin koulukiinteistöjen kunnon. Olenkin sitä mieltä että tulevan kaupungin kaikissa kiinteistöissä pitäisi tehdä home ja kuntokartoitukset, jolloin voitaisiin varmistua ettei kenenkään työntekijän tai viattomien lasten tarvitsisi altistua homeen aiheuttamille terveyshaitoille, näin säästämme tulevaisuudessa myös terveydenhoitokuluissa ja sairausajan palkoissa.

Kuntokartoitusraportit olisi oiva työkalu kiinteistön hoitopuolelle sillä oikea aikainen huolto ja korjaustyö on halvempaa kuin jatkuva ”tekohengittäminen”. Samalla saataisiin kattava käsitys tulevien vuosien kiinteistöjen korjaamiseen kuluvista euroista, eikä kenellekään tulisi yllätyksiä korjauksiin tarvittavista rahoista. Sama pätee myös tiestön hoidossa, sillä työkseni maakuntaa kiertävänä myöskin sivutiet ovat tulleet tutuiksi ja olen monesti ihmetellyt, miksei tiestöjen oikea aikaiseen huoltoon viitsitä panostaa ja hakea säästöjä sitä kautta.

Mika Piri


 

ÄLÄ TURHAAN PELKÄÄ ISOA KAUHAVA (10.10.2008)

Moni uuden ison Kauhavan alueella asuva tuntuu pelkäävän jättikunnan muodostumista. Se on aivan ymmärrettävää, sillä ikiaikaisten kuntarajojen poistaminen onkin iso mullistus. Moni kysyy, vaikeutuuko elämä isossa kunnassa. Otetaanko meiltä jotain pois?

Olen saanut perehtyä neljän kunnan järjestelytoimikunnassa siihen, miten palvelut tullaan yhteisessä kunnassa järjestämään. Vaikka uudelleenjärjestelyjä tarvitaan todella paljon, voin vakuuttaa: kenenkään ei tarvitse pelätä tulevaisuutta uudessa jättikunnassa. Jos palveluiden yhdisteleminen tuokin joitain muutoksia, kuten palvelupisteiden vähenemistä, enemmän jää plussan puolelle, sillä vain isossa kunnassa voidaan palveluiden saatavuus ylipäätään varmistaa. Kun kuntaliitos on vapaaehtoinen, voidaan rauhassa järjestää ne mahdollisimman hyvin. Pakkoliitoksessa kunnan olisi tyydyttävä muiden saneluun.

Ensinnäkin: noin 80% palveluista on lain määräämiä ja niitä tarjotaan edelleen.

Näitä ovat esimerkiksi perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut, peruskoulu- ja lukio-opetus, kirjastotoimi sekä kunnan tekniset palvelut. Niissä palvelu voidaan ehkä joutua hakemaan nyt vähän kauempaa, mutta palvelu kokonaisuudessaan tehostuu. Isoissa yksikössä esimerkiksi erikostuminen ja sijaisjärjestelyt ovat tehokkaampia. Monissa palveluissa iso yksikkö tasaa ruuhkia ja vähentää jonottamista. Tämä on tärkeää esimerkiksi hoitopaikkaa tarvitseville vanhuksille.

Ovatko sitten harkinnanvaraiset palvelut vaarassa? Näitä ovat esimerkiksi kansalaisopisto, liikunta- ja kulttuuripalvelut.

Suunnitelmissa ei ole minkäänlaista heikennystä näihin, koska ne tiedetään kuntalaisille tärkeiksi ja hyödyllisiksi. Suuressa kunnassa palveluiden määrä esimerkiksi kansalaisopistossa päinvastoin lisääntyy, kun nyt voi käydä vapaasti koko ison kunnan alueella kaikissa toimipisteissä. Liikunnan ja kulttuurin alalla yhteistyö todennäköisesti merkitsee voimavarojen tehokkaampaa käyttöä.

On täysi syy uskoa uuden Kauhavan hyvään tulevaisuuteen ja entistä tehokkaampaan kehittämiseen. Nyt saadaan neljän kunnan parhaat voimat tekemään työtä yhdessä.

Marjatta Seppä-Lassila
kaupunginvaltuutettu
kaupunginhallituksen jäsen
Uuden Kauhavan järjestelytoimikunnan jäsen

TOIVEENA HYVÄ ELÄMÄ LAPSELLE (9.10.2008)

Koti on paikka, jossa kolhut korjataan, siksipä siellä asuvien aikuisten hyvinvointi on lapsenkin hyvinvoinnin perusta. Vanhemmat tarvitsevat tukea omaan jaksamiseensa, työn ja kodin yhteensovittaminen vaatii voimavaroja. Aikataulut on sovitettava työaikojen, päivähoitoon viemisten, harrastusten, pyykkirumban ja ruoanlaiton kesken. Ilta kotona on lyhyt, siihen on mahdutettava monta tärkeää asiaa. Ei ihme, että joskus vanhemmat uupuvat. Onneksi oman lapsen pehmoinen poski poistaa päivän huolet ja murheet, siitä me vanhemmat ammennamme voimaa huomiseen. Onhan meillä toisemme.

Laadukas päivähoito uuden Kauhavan alueella toimii tästä syksystä lähtien yhdenmukaisin periaattein kaikissa kuudessa kunnassa, ainakin se on vanhempien turvana. Hyvin koulutetut päivähoidon työntekijät takaavat lapsille turvallisen ja virikkeisen päivän vanhempien työssäolon ajan. Vuorohoitokin on järjestyksessä, vaikkakin sitä tarvitaankin lisää yhä enenevässä määrin.

Päivähoitohenkilöstölle tulee taata riittävän hyvät olosuhteet tehdä työtään, työntekijöitä tulee olla riittävästi eivätkä lapsiryhmät saa olla liian suuria. Lapselle pitää olla turvallinen ja lämmin syli, jossa koota voimia elämää varten. Hoitohenkilökunnan palkkausta tulee tarkastella työn vaativuuden suhteen. Stressaantunut ja väsynyt, huonosti motivoitunut työntekijä ei jaksa kauaa tehdä laadukasta varhaiskasvatusta. Kunnon työstä on maksettava kunnon palkka.

Kaikki lapset eivät tarvitse varsinaista päivähoitoa, silloin on oltava päivähoitoa kevyempiä vaihtoehtoja tarjolla. Oli virhe lakkauttaa puolipäiväinen leikkitoiminta vanhan Kauhavan alueelta. Se tarjosi puolipäiväistä toimintaa perheiden tarpeiden mukaisesti ja vapautti paikkoja työssäkäyvien tarpeisiin. Nyt on kiireesti perustettava puolipäiväistä leikkitoimintaa, jonne voi tulla yksin tai yhdessä vanhemman kanssa. Samaan yhteyteen pitää saada mahdollisuus jäädä päivähoitoon, mikäli vanhemmat työllistyvätkin nopeasti.

Tärkeätä on muistaa myös ne perheet, jotka eivät käytä päivähoitopalveluita laisinkaan. Heitä ei pidä syyllistää siitä. Ei lapsista kasva ollenkaan poikkeavia, vaikka eivät osallistuisi minkäänlaiseen päivähoitoon. Pohjanmaalla on vanhempia, jotka ihan itse kasvattavat lapsiaan kotona. Vanhemmilla pitää olla oikeus valita perheelleen sopivin vaihtoehto.

Toiveena hyvä elämä, se on meidän kaikkien vanhempien sydämessä ajatellessamme lapsiamme. Pitämällä huolta itsestämme ja toisistamme jaksamme paremmin, vaikka joskus huolet ja murheet lyövät vastaan. Aina on lupa toivoa, ilman toivoa ei ole iloa elämässä ja uuvumme arjen melskeissä.

Sirpa Kyyriäinen
Erityisluokanopettaja

NUORTEN AIKUISTEN OIKEUS (8.10.2008)

Kun täytät 18 -vuotta, Sinulle avautuu uusi täysi-ikäisyyden maailma. Se tuo mukanaan monia oikeuksia, kuten esimerkiksi äänioikeuden. Mutta se tuo myös velvollisuuksia, saat kantaa täyden vastuun tekemisistäsi yhteiskunnassamme.

Viime viikolla olet saanut tärkeän kirjeen postista, ilmoituksen äänioikeudestasi. Sen avulla voit äänestää, missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa 15.10.2008 alkaen kotipaikkakuntasi ehdokkaita. Osalle nuorista äänioikeus-ilmoitus on tullut kotikunnan osoitteeseen, kun taas toisille tuo tärkeä posti on seikkaillut opiskelupaikkakunnan osoitteeseen. Huolehdi, että saat ilmoituksen käsiisi. Se helpottaa äänestystäsi.

Oman ehdokkaan valinta on Sinun vallassasi. Tietoa ehdokkaista löytyy netistä, sanomalehdistä, vaalilehdistä ja erilaisista vaalitilaisuuksista. Voit törmätä ehdokkaisiin toreilla ja markettien pihoilla. Voit mennä reippaasti jututtamaan ehdokkaita ja keskustelemaan asioista.

Vaalisalaisuus takaa sen, että kukaan muu ei tiedä, ketä äänestät. Valta on Sinulla. Useilla pienillä paikkakunnilla on laajennettu äänestysalueita, tämä takaa sen, että vaalisalaisuus säilyy paremmin. Vaalisalaisuus tuo jännitystä politiikkaan.

Minun mielestäni on tärkeää, että valtuustoihin saataisiin myös nuoremman sukupolven edustajia. Heidän mielipiteensä ovat korvaamattoman tärkeitä tehtäessä päätöksiä tulevaisuudesta. Toisaalta on hyvä, että valtuustoissa on mukana myös kokemusta yhteisten asioiden hoidosta.

Jokainen ääni on tärkeä ja nyt on aika vaikuttaa kotikuntasi päätöksentekoon.

Anna-Maija Renko

LAPSET JA VANHUKSET YHTEEN (29.9.2008).

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseksi käynnistetty Kaste-hanke etsii keinoja vanhusten hoidon laadun parantamiseksi ja laitospaikkojen vähentämiseksi kotona asumista ja palveluasumista tukemalla. Vanhustenhuollon heikko tila huolettaa, huolena on myös kasvava lasten ahdistuneisuus. Arvokkaan nuoruuden ja vanhuuden tavoite haastaa kuntia etsimään uusia innovaatioita niin lasten kuin vanhustenhuollonkin järjestämiseen.

Nyky-yhteiskunnassa ikäpolvet ovat lokeroituneet omiin elinpiireihinsä. Vanhukset ja lapset hoidetaan omissa yksiköissään tutun mallin mukaan. Lapset ja nuoret viettävät aikansa päivähoidossa, koulussa, harrastuksissa ja netissä. Aikuiset tekevät töitä ja vanhusten paikka on vanhainkoti ja seurana yksinäisyys. Luonteva kontakti sukupolvien välillä on vähentynyt. Ennen vanhaa ikäpolvet elivät samassa taloudessa, jolloin yhteiseloa leimasi voimakas yhteenkuuluvuus, vuorovaikutteisuus ja elämänkokemuksen siirtyminen ikäpolvelta toiseen.

On aika alkaa aktiivisesti etsiä ja toteuttaa uusia kokeiluja, joissa irrottaudutaan vanhoista kaavoista ja pyritään rakentamaan järjestelmiä, jotka palvelisivat paremmin ihmistä itseään. Katsoin taannoin TV-ohjelman ”Ikääntyvä Eurooppa", jossa esiteltiin yhteinen palvelutalo sekä päiväkotilapsille että palvelutalovanhuksille. Molemmilla ryhmillä oli omat tilansa päiväaskareisiin, mutta ruokailut, askartelu-, laulu- ja tarinatuokiot tapahtuivat yhteisissä tiloissa tarjoten sekä lapsille että vanhuksille päivän kohokohdan. Lapsista oli ihmeellistä kuulla, miten onnellinen voi olla ilman telkkaria ja tietokoneita. Yhdessä oleminen oli aidosti vuorovaikutteista ja lapset oppivat jo pienestä pitäen ymmärtämään vanhuksia heidän toimiessaan sijaismummoina ja -vaareina. Dementoituneeksi leimatut vanhukset alkoivat uudelleen puhua ja liikkua virikkeisessä ympäristössä.

Edellä kuvattu palvelutalomalli olisi hyvä ottaa vakavaan harkintaan, kun lasten ja vanhustenhoitoa järjestetään kunnissa. Näin sukupolvien välinen kunnioitus ja hyväksyminen voimistuvat. Tulevaisuus on taattu, kun kasvatus vanhojen ihmisten hoivaan ja yhdessäoloon rakennetaan pienestä pitäen.

Jaakko Renko
Opistoupseeri evp
Kokoomuksen kunnallisvaaliehdokas Kauhava

Valokuva: Jussi Veneranta

HYVÄ HALLINTOTAPA

Hyvä hallintotapa tarkoittaa toimintatapojen ja rakenteiden laatua, tehokkuutta, läpinäkyvyyttä ja tilivelvollisuutta. Hyvään hallintotapaan kuuluu olennaisena osana kansalais- ja asiakaslähtöinen toimintatapa. Hyvä hallinto edellyttää organisaatiorakenteiden ja johdon eri tasojen roolien selkeyttä ja roolien mukaista toimintaa.

Lainsäädännöllä luodaan yritystoiminnan edellytyksiä. Muun muassa MTK pyrkii toimimaan siten, että maaseutu yrittäjyyden toimintaympäristönä otetaan huomioon yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Hyvä hallintotapa ja yrittäjien valitusoikeus viranomaisten päätöksistä on MTK:n toiminnassa hyvin tärkeässä asemassa. Tästä huolimatta lainsäädännön tulkintakäytännöt ja säädösten valvonta rasittavat yrittäjiä tarpeettomasti, vaikka valtaosa maaseudun kunnista on keskustavetoisia .

Viranomaisten on toimittava selkeästi ja perusteltava päätökset siten, että yrittäjä ymmärtää perustelut. Viranomaistulkinnoissa on varmistettava, että yrityksiä kohdellaan tasapuolisesti ja päätökset ovat tulkitsijasta riippumattomia.

Kunnissa on useita taustatahoja, jotka saattavat vaikuttaa merkittävästi hallituksen jäsenen käyttäytymiseen. Kuntien erilaiset intressit, poliittisten taustatahojen ohjeet, asukkaiden tai asiakkaiden vaatimukset tai muut vastaavat tekijät luovat ristiriitaisia tavoitteita ja käyttäytymistä. Oleellista kunnan strategian laatimisessa olisikin prosessi, jolla erilaiset intressit ja tavoitteet saataisiin riittävän samansuuntaisiksi siten, että siitä hyötyisi koko kunta ja sen lähialueella toimiva yrittäjien verkosto.

Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto on julkaissut v. 2005 Euroopan hyvän hallintotavan säännöstön (ISBN 92-95022-29-7).

Hyvän hallinnon periaatteita tämän säännöstön mukaan ovat mm.:

  • lainmukaisuus

  • vallan väärinkäytöstä pidättäytyminen

  • puolueettomuus ja riippumattomuus

  • päätösten perustelemisvelvollisuus

  • pyynnöstä saada tutustua asiakirjoihin

Säännösten tarkempi sisältö ilmenee ko. julkaisusta.

Uuden Kauhavan kaupungin järjestelytoimikunnalla on iso vastuu kilpailuttaa ja laatia uudet sopimukset kaikkea niitä palveluja kohtaan, jotka ovat uuden Kauhavan kaupungin yhteistyökumppaneita (vanhat sopimukset lakkaavat kaikilta toimijoilta, koska kyseessä on uuden kunnan perustaminen ). Esimerkkinä voin mainita mm. koulukuljetukset, ruokahuollon ja työterveyshuollon järjestäminen.

Julkinen hankintalaki asettaa tietyt tarkat kriteerit, kuinka tulee toimia tarjouspyynnön laadinnassa, tarjousten käsittelyssä sekä hyväksytyn tarjouksen ilmoituksen menettelyssä.

Kaikilla kuntalaisilla on oikeus esim., tietää ketä asia koskee, tehdä oikaisuvaatimus päätöksen johdosta sekä edellä esittämäni julkaisun perusteella tutustua päätöstä koskeviin asiakirjoihin.

Toivoisinkin, että uuden Kauhavan kaupungin järjestelytoimikunnan jäsenet, sekä virkamiehet paneutuisivat hankintalain sisältöön, sekä säädöksiin siten, että turhilta oikeustoimilta vältyttäisiin.

Kaikki se, mitä uusi Kauhavan kaupunki on laittomuuksien takia lehdistön otsikoissa, on turhaa.

Päättyvällä valtuustokaudella tarkastuslautakunta on luonut linjaa Kauhavan kaupungin hallinnolliseen kulttuuriin siten, että päätöksenteossa otetaan huomioon, mitä laissa ja asetuksissa määrätään. Toivoisin uuden Kauhavan kaupungin valtuuston valitsemalta tarkastuslautakunnalta hyvän hallintotavan- sekä päätöksenteon avoimuuden eteenpäinviemistä.

Terveisin

Timo Renko
Kauhavan kaupunginvaltuuston jäsen
Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja


 

TARKOITUS PYHITTÄÄ KEINOT? (11.9.2008)

Kauhava –lehdessä (28.8.) kerrottiin uudesta jokivarteen tulevasta pysäköintialueesta. Rakenteilla oleva alue on asemakaavassa – vielä tälläkin hetkellä – määritelty puistoksi. Pysäköintialueen rakentaminen edellyttäisi kaavamuutosta, johon liittyvät luvat ja selvitykset kuitenkin puuttuvat.

On huolestuttavaa jos asia on ollut tiedossa mutta siihen ei ole puututtu, koska se tarkoittaa, että tällöin kaavanvastainen toiminta on saanut kaupungin hiljaisen hyväksynnän. Silloin kaikkialla muuallakin kunnan alueella tulisi – tasapuolisuuden nimissä – voida rakentaa vapaasti kaavamääräyksistä välittämättä, kun se on kerran mahdollista kaupungintalon naapurissakin.

Asian tekee ongelmalliseksi, että kaavamuutos joka jo sinällään - laillisuuden ja hyvän hallintotavan mukaisesti – olisi pitänyt hoitaa etukäteen ennen töihin ryhtymistä, ei tässä tapauksessa ole pelkästään Kauhavan käsissä.

Kunnat ovat itsenäisiä yksiköitä, jotka saavat varsin pitkälle päättää omista asioistaan. Kaavoitus on kuitenkin yksi niistä asioista joissa lainsäätäjä on halunnut varmistaa, että alueita kehitetään niin valtakunnallisesti kuin maakunnallisestikin kestävällä pohjalla. Kaavoituksen suunnittelutasojen (maakuntakaava --> yleiskaava --> asemakaava) ylimmällä tasolla annetaan maakunnalliset alueiden käytön periaatteet ja varaukset. Maakuntakaavaa tarvitaan nimenomaan silloin, kun käsitellään valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä asioita. Maakuntakaava luo perustan kuntien kaavoitukselle. Maakuntakaavassa saattaa kuntakohtaisesti olla vain muutamia yksittäisiä mainontoja tärkeimmistä kohteista, mutta kun sellainen löytyy, tulee se ottaa huomioon kuntakohtaisia kaavoja laadittaessa.

Kauhavan osalta maakuntakaavassa on

  • valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi määritelty mm. Lapuanjoen ja Kauhavajoen kulttuurimaisena (Lähde: Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava, kaavaselostus sivu 27)

  • maakunnallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita ovat mm. (Lähde: Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava, kaavaselostus, Liite IV):

  • Kauhavan kirkko
  • Kulttuurikolmio:
    • Kauhavan työväentalo
    • Kauhavan nuorisoseura
    • Iisakki Järvenpään kotitalo

Lainsäädännössä on määräykset maakuntakaavan huomioon ottamisesta päätöksenteossa, esim.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa (28 §) todetaan, että asemakaavaehdotuksesta on pyydettävä lausunto:

1) maakunnan liitolta, jos kaava saattaa koskea maakuntakaavassa käsiteltyjä tai muutoin maakunnallisesti merkittäviä asioita;

2) alueelliselta ympäristökeskukselta, jos kaava saattaa koskea valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, luonnonsuojelun tai rakennussuojelun kannalta merkittävää aluetta tai kohdetta taikka maakuntakaavassa virkistys- tai suojelualueeksi varattua aluetta

Olen samaa mieltä, että monasti olisi mukavampaa ja helpompaa päättää ja tehdä asiat oman mielen mukaan. Meidän on kuitenkin hyväksyttävä se tosiasia, että olemme - myös kuntana - osa isompaa kokonaisuutta ja tällöin meidän on sovitettava toimemme ylempänä tehtyjen linjausten kanssa, tahdommepa sitä tai emme.

En sinänsä vastusta pysäköintipaikan rakentamista, mutta sen sijainti valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävällä alueella ja/tai sellaisten välittömässä läheisyydessä ”- - jos kaava saattaa koskea - -” edellyttää, että siihen liittyvät suunnitelmat ja selvitykset hoidetaan lain ja asetusten edellyttämällä tavalla

Jussi Veneranta


 

VIIHTYISYYTTÄ KAUHAVALLE

Kauhavan kokoomus toteutti viime kesämarkkinoilla kyselyn, jossa ihmiset saivat vastata eri hallinnonaloja koskeviin kysymyksiin. Kirkkaasti ylitse muiden kauhavalaiset toivoivat viihtyisyyden lisäämistä, hoidettuja viheralueita ja kunnostettua jokivartta. Kulttuurimaisemana Kauhavajoki voisi tarjota erilaisia virkistysmahdollisuuksia.

Äskettäin päättynyt Kauhavan rauta ja ruoste-projekti keskittyi näihin asioihin. Kauhavalaiset arkkitehtiylioppilaat miettivät, miten voisimme parantaa Kauhavan katukuvaa ja lisätä viihtyisyyttä. Mielestäni projekti oli erittäin tervetullut ja toivoisinkin, että sitä pystyttäisiin hyödyntämään. Kirkon ympäristön suunnittelussa olisi voinut olla apuna nuorten näkemykset.

Kauhava-lehden uutisointi uudesta 70 auton parkkipaikasta kirkon eteen hämmästytti. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle paikalle asfaltoidaan autoparkki. On todella tärkeää, että vanhukset ja liikuntarajoitteiset pääsevät esteettä kirkkoon, mutta parkkipaikan koko on mielestäni karkeasti ylimitoitettu.

Maakuntakaavassa alue on määritelty valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi ja samassa kaavassa maakunnallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita on mm. Kauhavan kirkko. Voimassa olevassa kaavassa alue on merkitty puistoksi, jossa ei ole autopaikoitukselle varattu tilaa. Toisenlainen toteuttaminen edellyttäisi tarveharkintaa ja kaavamuutosta. Jokimaiseman hyväksikäyttö on ensiarvoisen tärkeää, jos haluamme todella lisätä viihtyisyyttä Kauhavalla.

Timo Renko


 

PUHE PERUSOPETUKSESTA, VANHEMMAN PUHEENVUORO

(puhe "perusopetus paremmaksi" -seminaarissa Seinäjoella 22.9.2008)

Meillä on ollut 15 vuotta yhtäjaksoisesti perheessämme peruskoululainen, joten arki on hyvinkin tuttua. Lapsemme ovat käyneet samaa Kauhavan Ylikylän peruskoulua, jota jo mummoni aikoinaan yli sata vuotta sitten kävi. Tuolloin koulun nimi oli Kauhava Ylikylän ylempi sekakansakoulu. Uskonkin, että sukupolvien välinen ketju luo turvallisuuden tunnetta myös kouluelämään. Lapsillani on ollut samoja tuttuja opettajia, joita itselläni oli aikoinaan. Yllättävää oli sekin, että samat kouluperinteet ovat säilyneet hengissä koulussa vuosikymmenestä toiseen.

Olen ollut tyytyväinen perusopetuksen laatuun, joskin joskus lasten ollessa yläkoulussa mietin, että ovatko opettajat ainoastaan sitä varten, etteivät lapset vahingoita toisiaan. Toivottavasti olin pahasti väärässä.

Kodin ja koulun yhteistyö on mittaamattoman tärkeää. Meillä käytössä ovat olleet vanhempainvartit, joissa kouluasioita on yhdessä pohdittu. Luottamus on säilynyt hyvänä. On muistettava, että opettajatkin ovat ihmisiä ja aina ei voi olla se paras päivä.

Vanhempana on tärkeää oppia tuntemaan oma lapsensa. Olen sitä mieltä, että kaiken kiireen keskellä päivittäinen keskusteluhetki, mitä kuuluu-tyyliin on välttämätön, samoin katsekontakti. Tiedän, että murrosiässä vastaus on murahdus, mutta vastaus ei ole pääasia, vaan välittävä kysymys.

Yksi lapsistamme on erilainen oppija. On ollut haastavaa seurata hänen koulunkäyntiään. Minun ollessani koulussa nämä lapset leimattiin laiskoiksi ja tyhmiksi, kun kirjaimet eivät osuneet kohdalleen, lapseni ollessa alakoulussa puhuttiin luki- häiriöstä ja vasta viime aikoina on ymmärretty, että kysymys on erilaisista oppijoista. Uskon, että monen lahjakkaan ura on päätynyt syrjäytymiseen, kun koulussa tai kotona ei ole osattu tukea oikealla tavalla. Myönnän itsekin tehneeni paljon virheitä, ennekuin tajusin, mistä oikeastaan on kysymys. Yleensä erilaisilla oppijoilla on jokin erityisalue, jossa he ovat tavallista lahjakkaampia. Yleensä he ovat myös tavallista älykkäämpiä. Onneksi nykyajan koululaitos osaa auttaa näitä oppilaita. Väitetäänhän, että Suomen vankilat ovat täynnä erilaisia oppijoita.

Tärkein vanhemman tehtävä on luoda koti, jossa lapsella on turvallinen ja hyvä olla. Kodin merkitystä ei voi liikaa korostaa. Tahdon sanoa, että fyysistä rakennusta tärkeämpi koti on kahden aikuisen ihmisen välinen suhde. Apuna on toisen ihmisen kunnioittaminen ja anteeksianto. Lapsi aistii niin paljon enemmän kuin mitä sanotaan.

Viime aikoina on yleisönosastoilla kirjoiteltu rukouksen merkityksestä. Olen sitä mieltä, että antakaa lapselle iltarukouksen turva ja antakaa lapselle enkeleitä. Suojelusenkeleitä lapset tarvitsevat. Kuten lauletaan: ”Anna olla enkelein, vartijana kodillein”.

Anna-Maija Renko


 

MAITO ON TAIKAVOIMAA (30.7.2008)

Maidon voima on ihmeellinen. Ainoana ravintona se saa vasikan voimistumaan, kasvamaan ja kehittymään. Sen monipuolinen koostumus on luonnon tarkasti suunnittelema. Kaikki laatuvaatimukset ovat kohdallaan.

Maito ja maitotaloustuotteet ovat suomalaisten perusruokaa. Kautta aikojen lehmät ovat olleet kotieläimiä ja niiden hoidosta kerrotaan jo Kalevalassa. Ihmisravintona maito on omaa luokkaansa. Missään muussa elintarvikkeessa ei ole yhtä paljon elimistölle välttämättömiä valkuaisaineita kuin maidossa. Se sisältää eniten myös sellaisia valkuaisaineita, joita oma kehomme ei pysty rakentamaan.

Nykyisin löytyy paljona lapsia, joille maito tulee kaupasta. Kuitenkin lehmä on maidon oikea tekijä. Lehmän elämää mahtuu paljon maitopurkkiin. Syntymä, kasvu, kehitys ja muut elämänvaiheet. Lehmään sisältyy elämänviisaus, jonka takia ne ovat Intiassa pyhiä.

Maidontuotanto työllistää. Kun emäntä jää äitiyslomalle, hän työllistää kolme tilan ulkopuolista työntekijää. Työvoimakustannuksiltaan perheviljelmillä tuotettu maito on edullista ja eläimen hyvinvoinnin kannalta hyvä vaihtoehto. Maidontuotanto työllistää myös runsaasti elintarviketyöntekijöitä.

Suomessa tuotettu maito on kiistatta maailman laadukkainta. Se on tinkimättömällä työllä aikaansaatu. Aukoton laatujärjestelmä takaa tuoteturvallisuuden. Puhtaasta raaka-aineesta on helppo valmistaa herkullisia juustoja, jogurtteja ja erilaisia jäätelöjä. Mielestäni ulkomaalaiset parmesaanit ja mozzarellat jäävät kirkkaasti toiseksi. Kun geenitutkimus edistyy, saamme tietää, mikä merkitys perintötekijöillä on ravintomme hyväksikäyttöön.

Anna-Maija Renko


 

PITÄISIKÖ MYÖS KUNTAKESKUKSIIN PERUSTAA KYLÄYHDISTYKSET? (6.2008)

Usea kuntaliitos toteutuu ensi vuoden alussa ja kunnallinen päätöksenteko siirtyy kauemmaksi entisistä kuntakeskuksista. Nykyiset kyläyhdistykset ovat hoitaneet oman alueensa asioita pontevasti ja saaneet paljon aikaiseksi.

Olisiko nyt aika perustuu kyläyhdistykset myös kuntakeskuksiin? Yhteisessä toiminnassa tulisivat tutuiksi seinänaapurit ja voitaisiin yhdessä katsoa mikä meillä on hyvin ja mitä voitaisiin parantaa. Yhteisissä talkoissa ja tilaisuuksissa tultaisiin tutuksi ja saataisiin hyvä turvaverkko ympärille, sillä työn perässä muuttaneiden sukulaiset saattavat asua hyvinkin kaukana.

Nykyisten kyläyhdistysten kokoontumispaikkana on usein Nuorisoseuran talo ja sellainen löytyy edelleen lähes joka kunnasta. Nuorisoseurantalot saisivat lisää käyttöä ja toteuttaisivat alkuperäistä aatettaan ja tukisivat osaltaan harrastustoimintaa, joka tässä tapauksessa olisi kyläyhdistystoiminta. Suosittelen, että taajaman puuhamiehet ja –naiset kypsyttelisivät ajatusta ja perustaisivat kyläyhdistyksiä kuntakeskuksiin.

Ulla Pirttinen
Kauhava


 

KORTESJÄRVEN PIRTTISEN KYLÄ – ELÄÄ ILMAN KYLÄKOULUA (26.05.2008)

”Ison talon isäntinä olivat Kustaa ja hänen nuorempi veljensä Heikki. He veivät tervaa Ähtävänjokea pitkin Pietarsaaren kaupunkiin. Erään matkan aikana heidän välilleen syntyi riita Heinäkosken yläpuolella. Heikin mitta oli täysi, hän hyppäsi sauvoimen avulla läheisen rannan kivikkoon ja käveli Kortesjärven Yliskylään asti. Siellä hänestä tuli ensin erään talon renki ja vuoden kuluttua saman talon tyttären aviomies. Seuraavana keväänä hän lähti vaimon, lehmän ja lampaan kanssa synkkään erämaahan. Sinne heille nousi oma talo. Niin syntyi Kortesjärven Pirttisen kylä. ”

Näin opetettiin ala-asteen 5. luokan äidinkielen työkirjassa oman syntymäkyläni historiaa. Kirjaa käytettiin oppikirjana 80 – luvulla, koulu Pirttisessä suljettiin jo 60 – luvun alussa. Muutama kylän oppilas on saattanut alleviivata harjoituksesta genetiivejä Ylikylän koulussa.

Heikki toi kylään hyvät yrittäjägeenit eikä kylä suinkaan kuollut koulun lopettamiseen. Pirttisen yrittäjätien varrella n. 12 km matkalla toimii yli 6 monen eri alan yritystä. Kaikki yrittäjät eivät ole suinkaan sukua toisilleen. On uskallettu perustaa oma yritys, kun on nähty, että naapurikin on onnistunut. Kylästä puuttuu kauppa, posti ja pankki, mutta asiat pystytään hoitamaan. Mm. Veljekset Pirttinen Oy:n tuotteita viedään kotimaan lisäksi yhdeksään Euroopan maahan. Kylän nuorille, myös nykyisille yrittäjille aikanaan, on löytynyt kesätöitä omasta kylästä, sillä yritystoimintaa on ollut jo pitkään. Yrittäjägeenit ovat levinneet myös lähikuntiin mm. Härmiin, Kauhavalle ja Lapualle.

Voimannäyte maaliskuussa:

Kylän kotimaiseen lämpöenergian tuotantoon erikoistuneet yritykset järjestivät maaliskuussa kaksipäiväiset konepäivät Pirttisen nuorisoseuralla. Näytteillä oli pellettipolttimoita, klapi- ja pilkekoneita ja Alahärmästä oli saapunut konepäiville Risto Pirttinen esittelemään ratkaisua haja-asutusalueiden jätevesiongelmiin.

Ensimmäisen päivän aikana paistettiin 16 kg käristeitä. Väkeä kävi läheltä ja kaukaa.

Monessa kunnassa surraan kyläkoulun lopettamista oppilasmäärien vähenemisen takia. Energian, jolla puolustetaan omaa kyläkoulua, voisi käyttää myös uuden toiminnan etsimiseen tyhjilleen jääviin koulun tiloihin. Pienyritystoiminnan saaminen tiloihin saattaa tarjota työpaikan yrittäjän lisäksi myös muutamalle kyläläiselle. Pirttisen kylän koululle saatiin pian lopettamisen jälkeen ompelimo, joka ikävä kyllä tuhoutui tulipalossa. Nykyään vanhalla koulun tontilla toimii puunjalostustehdas.

Ulla Pirttinen
Kauhava


 

NATO-TURVAA (13.5.2008)

Sain tilaisuuden vierailla Naton päämajassa Brysselissä. Oli mielenkiintoista omin silmin nähdä ihmisiä, jotka toimivat tuossa organisaatiossa. Aitauksen sisäpuolelle pääsi vain tiukan turvatarkastuksen jälkeen ja meiltä kerättiin pois kamerat ja kännykät. Tuntui siltä, että nyt menemme huippusalaiselle alueelle. Oli jännittävää olla länsimaisen puolustuksen ytimessä. Meidät otti vastaan herttaisesti hymyilevä naisoppaamme, joka lopullisesti romutti mielikuvani sotilasliitosta.

Suomessa uutisoinnissa puhutaan sotilasliitto Natosta. Olen sitä mieltä, että oikeampi termi on puolustusliitto. Nato (North Atlantic Treaty Organization) pitäisi lyhentää Namo, jos se olisi sotilasliitto ( North Atlantc Military Organization). Mielikuva sotilasliitosta on aivan eri kuin puolustusliitosta.

Nato perustettiin sodan jälkeen turvaamaan maailmanrauhaa. Niin se toimii nytkin. Maailma muuttuu ja Natonkin on pysyttävä ajan tasalla. Tämä hetken haasteet liittyvät terrorismiin, ilmastonmuutokseen ja internetin haavoittuvuuteen. Natossa on 21 jäsenvaltiota ja yhteensä yli 30 kumppanuusmaata, jotka toimivat läheisessä yhteistyössä. Jäsenmaiden diplomaattista yhteistyödelegaatiota johtaa kunkin maan suurlähettiläs ja Nato-neuvostossa heillä kaikilla on mahdollisuus sanoa sanottavansa. Sinänsä varsinaiset Nato-joukot ovat vähäiset. Sotilaallinen turva koostuu eri maiden kansallisista joukoista. Kukin valtio päättää itsenäisesti osallistumisestaan eri operaatioihin.

Meille kerrottiin maailman tämänhetkisistä kriisipesäkkeistä ja Naton toiminnasta niissä. Esitystä kuunnellessa mieleeni tuli Martti Ahtisaari ja hänen arvokas diplomaattityö maailmanrauhan edistäjänä. Kaikki yhteistyö on tarpeen, jotta välttyisimme sodan kauheuksilta. Tosiasia on, että Nato on ainut toimiva länsimainen puolustusliitto.

Anna-Maija Renko


 

LAPSET OVAT SYNTYNEET, PALJONKO OPPILASMÄÄRÄ VÄHENEE? (30.04.2008)

Uuden Kauhavan sivistys- ja vapaa-aikatoimen toimialaryhmä ei varmaankaan ilkeyttään ole tekemässä esitystä kouluverkon supistuksista vuoteen 2014 mennessä, vaan laskelmat perustuvat oppilasmäärien vähenemiseen, koulujen vaatimiin investointeihin yms.

Selvitin neljä vuotta sitten ennusteen Kauhavan 2005-06 alakoulujen oppilasmääristä,

vuosien 2007-08 luvut olen poiminut Pohjalaisesta (16.4.2008), vähennystä on 67 oppilasta – eniten vähennystä on Keskustan koulussa. Miltä luvut näyttävät vuonna 2014, jolloin suunnitelmissa on Keskustan koulun lakkauttaminen? Lapset ovat syntyneet, ennusteet lienee jo laadittu. Julkistakaa tiedot, niin tiedetään mihin esitykset perustuvat!

 

 

L

u

o

k

a

t

 

 

 

Koulu

Esi-koulu

1.

 

2.

 

3.

 

4.

 

5.

 

6.

 

Yht.

2005-06

Yht.

2007-08

Muutos

Kirkonkylä

19

17

17

21

23

20

18

135

106+16

-13

Kosola

23

16

19

14

13

13

18

116

106+20

+10

Keskusta

14

17

12

15

18

21

15

112

80+7

-25

Ruotsala

10

17

14

14

10

9

8

82

72+6

-4

Ylikylä

11

10

8

6

4

12

11

62

63+9

+10

Pernaa

8

9

9

15

6

9

3

59

53+7

+1

Pelkola

9

5

8

5

7

12

8

54

38+8

-8

Mäenpää

3

5

5

3

5

8

4

33

18

-15

Orava

1

2

1

2

0

9

8

23

Ylikylään

-23

Yhteensä

98

98

93

95

86

113

93

676

609

-67

 

Kouluverkosta päätettäessä on myöskin ajateltava lapsen etua. Kauhavan pitää taata tasapuolinen opetus kaikille oppilaille. Kuinka tämä onnistuu yhdistelmäluokassa, jossa opettajan pitää opettaa usealle luokalle eri aineita saman 45 minuutin aikana, kun toisessa koulussa opettaja saa keskittyä yhden asian opettamiseen koko oppitunnin ajan. Opettajat molemmissa kouluissa ovat ammattitaitoisia, olosuhteet vain ovat erilaiset.

Haluatko luokan ja kylän ehkä ainoana omanikäisenä tyttönä tai poikana saada samanikäisiä koulukavereita heti koulutien alussa? Murrosiässä sopeutuminen isompaan kouluun ja isompaan opetusryhmään on erilaista.

Ulla Pirttinen


 

KIRKONSILLASTA (06.03.2008)

Olen seurannut Kauhavan paikallislehdessä käytyä keskustelua kirkonsillasta. On esitetty näkemyksiä sillan liikennöitävyydestä, liikenneturvallisuudesta ja visuaalisesta ilmeestä. Kirkkovaltuusto hankki lisää maa-aluetta sillan eteläpuolelta tarkoituksenaan parantaa seurakuntalaisten pysäköintimahdollisuuksia kirkon välittömässä läheisyydessä. Käyty keskustelu on ollut mielestäni hyvää ja asiallista.

Mielestäni kirkonsiltaa, seurakunnan aiottua uutta pysäköintialuetta, puistoa ja siltaan liittyvää katuosuutta tulisi käsitellä kokonaisuutena unohtamatta kaukolämmön vaatimaa tekniikka, joka ylittää Kauhavajoen nykyisen sillan kyljessä.

Kyseisten osa-alueiden yhteensovittamisessa voisi olla esimerkiksi arkkitehtiopiskelijoiden opinnäytetyö tai järjestettävä suunnittelukilpailu alueen kokonaisuudesta. Tämän päivän tekniikalla on mahdollisuus tehdä visuaalinen malli kokonaisuudesta, miltä uusi kirkonsilta siihen liittyvä katuosuus sekä seurakunnan rakentama pysäköintialue / puisto tulisi näyttämään.

Projektin suurin ongelma on hankkeen rahoitus. Kaupungin vuoden 2008 budjetissa on hankkeeseen varattu n. 100.000 euron määräraha, joka on vain 25 % sillan n. 400.000 euron kustannusarviosta. Lisäkustannuksia tulee mahdollisesti muista esille tulevia asioita, kuten katualueen uudelleen linjauksesta jne. Uusi Kauhavan kaupunki aloittaa toimintansa vuoden 2009 alussa, ja tämän takia istuva valtuusto ei ole voinut laatia taloussuunnitelmaa tulevien rahoitustarpeiden varalle. Kauhavan kaupungin valmistelutoimikunta on hyväksynyt periaatteen, jonka mukaan liitoskunnat pidättäytyvät tekemästä sellaisia toimintaansa koskevia päätöksiä, joista seuraa taloudellisia tai toiminnallisia velvoitteita uudelle kaupungille, ellei niistä ole käyty keskustelua valmistelutoimikunnassa ja saatu sen hyväksyntää. Tiedossani ei ole, että kyseinen hyväksyntä olisi saatu kirkonsillan rakentamiselle. Näillä perusteilla uuden Kauhavan valittava kaupunginvaltuusto tulee päättämään kirkonsillan rahoituksesta. Sovittua kuntakohtaista yhdistymisavustusta on tietenkin mahdollisuus käyttää niin päätettäessä kyseiseen kohteeseen. Lisäksi Kauhavan kaupungilla on aikoinaan luotua verontasausrahastoa jäljellä n. 290.000 euroa, josta n. 140.000 euroa menee v. 2007 syntyneen alijäämän kattamiseen. Muuta kattamatonta alijäämää oli jäljellä noin 1,6 miljoonaa euroa, joka tulee myös olla katettuna ennen vuotta 2009.

On tärkeää, että investoinnin rahoitus on järjestetty ennen hankkeeseen ryhtymistä. Näinhän se on yksityistaloudessakin.

Tarkastuslautakunnan pj. Timo Renko


 

Valokuva: Jussi Veneranta

NUORISOSEURA – KULTTUURIN TOIMINTAKESKUS? (28.02.2008)

Kävin sunnuntaina (10.2.) Nuorisoseuralla katsomassa näytelmää ”Yksi on laulu ylitse muiden”. Kerrassaan erinomaista työtä – kiitos siitä.

Kuljen päivittäin nuorisoseuran ohi useampaankin otteeseen. Suurimman osan ajasta talo on tyhjillään. Muistan eräässä kirjoituksessa jopa toivotun, että nuorisoseuraa tulee säästää jotta paikkaa voidaan esitellä muualta tuleville vieraille. Totta kai käyttö aiheuttaa kulumista, se on luonnollista. Se ei kuitenkaan ole riittävä syy pitää sitä tyhjillään. Samalla perusteella tulisi jäähallissammekin luistelu kieltää, jottei jäähän tule naarmuja.

Nuorisoseuran perustajien ajatuksena tuskin on ollut rakentaa kunnan parhaalle paikalle kulttuuritoiminnan ”muistomerkkiä” vaan aktiivinen ja monipuolinen toimintakeskus koko Kauhavaa silmällä pitäen.

Luin juuri ”Nuorisoseurat 125 vuotta” – historiikkia Internetistä. Nuorisoseurojen ja seuraintalojen tarkoituksena on kautta aikain ollut edistää ja tukea erityisesti nuorison monipuolista kulttuuri- ja harrastustoimintaa, oli sitten kysymys kirjallisuudesta, runoudesta, laulusta, tanssista, käsityötaidoista, näytelmäpiireistä, tms. Näkisinkin mielelläni nuorisoseuran merkityksen Kauhavalaisen kulttuurin keskuksena korostuvan nykyisestään.

Nuorisoseuralla on tilaa monessa kerroksessa. Taloon mahtuisivat niin puukkofestivaalit, näytelmät, juhlat, konsertit kuin taidetalon toimintakin. Jos kaupunki luopuisi nykyisestä taidetalosta joka on varsinkin näyttelyiden kannalta syrjässä ja epätarkoituksenmukainen, vapautuisi kaupungille varoja jotka voitaisiin käyttää nuorisoseuran kunnostamiseen ja kehittämiseen. Vaihtoehtoja yhteistyön toteuttamiselle on monia, kysymys on lähinnä hyvästä tahdosta.

Tiedän, että ehdotukseni tullaan ampumaan alas toinen toistaan paremmalla perusteella. Muutos, yhteistyö ja verkostoituminen ovat kuitenkin päivän sanoja, halusimmepa sitä tai emme. Pysyäksemme kilpailussa mukana, tulee meidän olla avoimia uusille ajatuksille ja ideoille. Jos tulevilla kirjoittajilla on esittää Kauhavalaiselle kulttuurille arvokkaampaa ja tarkoitukseensa sopivampaa estradia, niin olen valmis vetämään ehdotukseni takaisin.

Jussi Veneranta


 

SEURAKUNNAT YHTYVÄT (17.02.2008)

Uuden Kauhavan kuntaliitokset pakottavat seurakunnat etsimään yhteistä säveltä. On tärkeää, että palvelut säilyvät ja mielellään paranevat. Vaikka uuden rakentaminen lisää hallintorakenteita, sillä on tarkoituksena kunnioittaa alueellista päätäntävaltaa. Vanhat toimivat toiminnot säilytetään mahdollisimman muuttumattomina ja heikommin toimivilla alueilla mietitään asioita uudelleen. Seurakunnan toiminta on niin tunteisiin vetoavaa, että liian suuret muutokset saattavat halvaannuttaa tekemistä. Olen sitä mieltä, että yhdistyminen on tervetullut ja rikastuttaa meidän kaikkien elämää. Yhteistyökuviot luovat uutta ja toisaalta hajottavat luutuneita toimintatapoja.

Muutaman vuoden kuluttua olemme saaneet kokemusta uuden Kauhavan toiminnasta. Silloin on helpompi arvioida asioita uudelleen. Voimme mahdollisesti yksinkertaistaa hallintoamme. Onneksi seurakunnat eivät taloudellisesti ole yhtä synkässä tilassa kuin kunnat. Läheinen kulttuuriperintömme auttaa meitä ymmärtämään toisiamme. Tiedon avoin kulku on ensiarvoisen tärkeää ja näyttäisi siltä, että politiikasta tuttu valtapeli ei sotke yhteisten asioiden hoitoa.

Tärkeintä on Raamatun ilosanoman välittäminen seurakuntalaisille.

Anna-Maija Renko


 

KIRKONSILTA (13.01.2008)

Kokoomus on ajanut liikenteelle vaarallisen ja kaupungin vanhaan kulttuuriympäristöön sopimattoman kirkonsillan uusimisasiaa vuosikaudet todeten useaan kertaan mm., että silta on liikenteen pullonkaula ja lisäksi tavattoman ruma. Se on maantiehen nähden vinosuuntainen ja on ainoastaan ihme, että kukaan vieraspaikkakuntalainen ei ole toistaiseksi etelästä päin tullessaan ajanut sillan oikealta puolelta jokeen, koska sillan pielessä ei ole sellaista onnettomuutta estävää aitarakennelmaa. Sillan kansirakenne on tilapäisistä korjailuista huolimatta heikkokuntoinen ja talvella umpijäinen, ja kannen molemmissa päissä autoilulle vaaralliset kuopat ovat jokakeväinen ilmiö.

Sillan suunnittelu on aloitettu ja piirustukset uudesta sillasta ovat valmistuneet. Vuoden 2008 tulo- ja menoarvioon on saatu siltahanketta varten noin 100 000 €:n summa ja edelleen noin 300 000 €:n määräraha vuodelle 2009, jolla rahoituksella sillan uusimistyö kyetään aloittamaan.

Seppo Takamaa


 

Valokuva: Jussi Veneranta

KAUHAVAN RAUTATIEASEMAN TOIMINTOJEN SÄILYTTÄMINEN

Kokoomus on voimakkaasti kuluneena syksynä ajanut Kauhavan rautatieaseman nykyisten toimintojen säilyttämistä nykyisellään eli, että lipunmyynti säilyy ja odotussali pidetään avoinna matkustajille kuten nytkin ja että asema-alueen paikoitusalueen turvallisuuteen kiinnitettäisiin nykyistä enemmän huomiota.

Seppo Takamaan kannanotto Kauhava-lehdessä 15.11.2007


 

NUORET JA TYÖ (25.5.2012)

Kauhavan Yrittäjänaiset tutustuivat keväisenä iltana työpaja Junkiin. Työpajan vetäjät kertoivat yrittäjille työpajan toiminnasta ja esittelivät kaupungin varikolle sijoitettuja tilojaan. Kuuleman mukaan työpajalle ei vielä monikaan löydä, vaikka työpajan tuotteita voi tulla hankkimaan tai pajalaisia voi tulla rekrytoimaan ihan paikan päälle.

Junkissa hoidetaan monenlaista työtä ja tehtävää. Kierrätys-teemalla kaikenlainen jätteiksi tarkoitetun tavaran uudelleenmuokkaus ja hyötykäyttö tuottaa myytäväksi näppäriä käyttötavaroita. Sen lisäksi pajalaiset valmistavat tilauksesta esimerkiksi aitaelementtejä ja kukkatelineitä.

Paikalla olevien nuorten asenne työhön oli kohdallaan. Palkka ei ollut ensimmäinen vaatimus, tärkeintä oli saada tutustua työelämään ja sitä kautta löytää mielekästä tekemistä ja oma ala. Yrityksiltä ja yksityisiltä toivottiin yhteydenottoja kaikenlaisiin mahdollisiin töihin, alihankinnasta risusavottaan. Työpajalla on aina avoimet ovet (virka-aikana) ja toimintaan on mahdollista tutustua. Vetäjät kertoivat odottavansa avoimin mielin yhteydenottoja ja innokkaat työharjoittelijat odottavat hihat valmiiksi käärittynä työhön pääsyä.

Nyt ei vielä ollut tiedossa, paljonko Kauhavalla on syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Tähän apuna voisi olla etsivä nuorisotyö, jonka tehtävä on auttaa alle 29- vuotiaita, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella.

Eri toimijoiden yhteistyöllä nuorille tulee tarjota oppimisen iloa ja onnistumisen riemua. Asenne ”työ tekijäänsä kiittää” auttaa varmasti elämässä eteenpäin.

Sirpa Kyyriäinen
Anna-Maija Renko


 

KOKOOMUKSEN KAUHAVAN KUNNALLISJÄRJESTÖ VAATII KAUHAVAN LENTOSOTAKOULUN TOIMINNAN JATKAMISTA (30.04.2012)

Sunnuntaina kokoontunut kunnallisjärjestö on yksimielisesti sitä mieltä, että Kauhavan Lentosotakoulun tulee saada jatkaa toimintaansa. Myös oikeuskansleri on todennut, että lakkauttamispäätös on tehty ilman asianosaisten kuulemisia.

Lentosotakoulua on rakennettu useiden sukupolvien ajan. Kauhavan Lentosotakoulu on tällä hetkellä Pohjanmaan ainoa varuskunta, johon on yhdistetty vapaaehtoista maanpuolustusta sekä muita yhteiskunnan toimintoja.

Ilmavoimat on kiistatta tulevaisuuden aselaji, joten sotilaslentäjien koulutus on turvattava tulevaisuudessa korkeatasoisessa Kauhavan tukikohdassa. Kauhavan Lentosotakoulussa on osaamista ja kykyä tehdä asiat huolellisesti ja taloudellisesti.

Nykyinen Hawk-lentokoulutus on laadukasta, kustannustehokasta ja kansainvälisesti laatuvarmistettua. Kauhavan Lentosotakoulu toimii vapaassa ja laajassa ilmatilassa.

Tieto Lentosotakoulun lakkauttamisesta tuli kaikille yllätyksenä, niin myös henkilöstölle. Lentosotakoululla on tehty töitä sukupolvesta toiseen.

Kauhavan kaupunki on tehnyt laskelmia asiantuntijoiden avustamina ja nämä laskelmat poikkeavat merkittävästi puolustusvoimien laskelmista.

Lentosotakoulun lakkauttamista vastustavat ne 22 000 ihmistä, jotka allekirjoittivat lakkauttamista vastustavan adressin, Kauhavan kaupunki, alueen kansanedustajat, Maakuntaliitto, Yrittäjäjärjestö, eri poliittiset puolueet, nuorisojärjestöt. Ketään näistä ei kuultu lakkautuspäätöstä tehdessä.

Kokoomuksen Kauhavan Kunnallisjärjestö on sitä mieltä, että valtion tarkastusviraston raportti tulee odottaa ennen tukikohdan lopullista lopetuspäätöstä, jotta laskelmien ristiriitaisuus tulee tarkastettua.

Kokoomuksen Kauhavan kunnallisjärjestö r.y.


 

UUDISTUKSET PUOLUSTUSVOIMISSA JA KUNNISSA (25.4.2012)

Valtiontalouden tasapainotus ja suurten ikäluokkien eläkkeelle jääminen pakottavat uudistuksiin yhteiskunnassamme. Emme voi jättää kohtuutonta velkataakkaa lapsillemme. Työssä olevia suhteessa huollettaviin on yhä vähemmän, joten kertyvien verotulojen määrä pienenee. Nämä tosiasiat velvoittavat meitä tekemään vaikeitakin ratkaisuja.

Puolustusvoimauudistus on välttämätön ikäluokkien pienentyessä ja valtiontalouden heikentyessä. Kauhavan Kokoomusnaiset vastustavat kuitenkin Kauhavan Lentosotakoulun lakkauttamista, sillä tukikohta on ensisijaisesti sotilaslentäjien jatkokoulutuspaikka, jossa varusmiesten määrä on vähäinen. Tukikohta on kansainvälisestikin arvioiden tehnyt laadukasta työtä lentäjäkoulutuksessa ja infra on toimintaa tukeva. Kauhavan kaupungin tekemät laskelmat poikkeavat suuresti puolustusvoimien tekemistä laskelmista. Kauhavan tukikohdan toiminta on integroitu ympäröivään yhteiskuntaa, joten tarkkojen laskelmien tekeminen on lähes mahdotonta. Tämän vuoksi lisäselvitykset ovat tarpeen, jotta päästäisiin mahdollisimman todellisiin lukuihin.

Kuntauudistuksen tärkein tavoite on julkisten palveluiden turvaaminen myös tulevaisuudessa. Vahva peruskunta on paras tae palveluiden kustannustehokkaaseen järjestämiseen ja palveluiden säilymiseen lähellä kuntalaista. Myös lähidemokratia on turvattu parhaiten ilman väliportaan hallintoa.

Kauhavalla on Evijärven ja Lappajärven kanssa tehty yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta. Myös maatalouden lomituspalvelut ovat yhteisiä. Tämän vuoksi olisi luontevaa, että Evijärvi ja Lappajärvi, joko kokonaan tai osin liitetään Kauhavaan, kuten valtiovarainministeriön esityksessä on suunniteltu.

Kauhavan Kokoomusnaiset tukevat Lapuan pyrkimystä säilyä itsenäisenä. Pakkoliitokset eivät tule onnistumaan. Yhteistyön syventäminen Lapuan kanssa on monilla eri toimialoilla toivottavaa nykyiselläkin kuntarakenteella. Mikäli kuntaliitos tulee ajankohtaiseksi, olemme mielellämme mukana.

Kauhavan Kokoomusnaiset
Anna-Maija Renko, pj


 

EDUSKUNTAVAALIT LÄHESTYVÄT

 

Viime lauantaina pidettiin Kokoomuksen puheenjohtajapäivät Porissa. Kauhavalta oli mukana eri Kokoomusyhdistysten edustajia. Tervetulotoivotuksen esitti Kunta- ja liikenneministeri Paula Risikko. Puolue esitteli tässä tilaisuudessa strategisen hallitusohjelmansa, jonka viitenä teemana ovat työ, oppiminen, hyvinvointi, ympäristö ja turvallisuus.

Työ on hyvinvoinnin perusta. Se on paljon muutakin kuin tapa ansaita rahaa. Työssä ihminen voi toteuttaa itseään, kokea yhteisöllisyyttä ja oppia uutta. Kaikki työ on arvokasta. Nykyisin yhä enemmän tulee kiinnittää huomiota työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen.

Oppiminen on kehityksen perusedellytys. Yhteiskunta ja aika muuttuu, joten jatkuva oppiminen on yhä tärkeämpää. Työelämän ja koulutuksen tulee entistä paremmin kohdata, jotta resurssit riittävät.

Hyvinvointi on ihmisen vastuuta itsestään ja toisistaan. Heille, jotka eivät kykene pitää huolta itsestään, tulee yhteiskunnan olla tukena ja turvana. Fyysisen hyvinvoinnin lisäksi nyky-yhteiskunnassa tulee kiinnittää huomioita henkiseen hyvinvointiin. Kirkon merkitystä henkisen hyvinvoinnin lisääjänä ei pidä unohtaa.

Ympäristö vaatii jatkuvaa huoltamista ja hoitoa. Monet nykyelämämme elintavat uhkaavat lähiympäristömme viihtyisyyttä ja kestävyyttä. Kiertotalous on tulevaisuutta. Maanviljelijät ovat luontomme hoitajina konkreettisia erityisasiantuntijoita. Heidän osaamisellaan maaseutumaisema säilyy elinvoimaisena ja tuo raaka-aineita elintarviketeollisuudellemme.

Turvallisuus on yhä tärkeämpi teema sekä sisäisesti että ulkonaisesti. Poliisin toimivaltuudet ja voimavarat mitoitetaan entistä tarkoituksenmukaisemmin. Perheväkivaltaa torjutaan määrätietoisesti. Yhä tärkeämmäksi turvallisuustekijäksi muodostuu myös tietoverkkohyökkäysten ehkäiseminen. Nato-jäsenyys lisäisi Suomen turvallisuutta ja ulkopoliittista vaikutusvaltaa.

 

Kaiken kaikkiaan puheenjohtajapäivät loivat tunnelman yhtenäisestä puolueesta, joka valmistuu tuleviin eduskuntavaaleihin haastajan asemasta. Huomiomme kiinnittyi myös lehdistön tapaan käsitellä esillä olevia asioita. Hyvistä kokonaisuuksista poimittiin osa-alue, josta lähes reaaliaikaisesti kirjoitettiin negatiiviset otsikot. Medialla pitää olla valtaa, mutta tarkoitushakuinen sanoman vääristäminen ei ole asiallista toimintaa.